Jo pelkästään peruskoululaisia on Suomessa noin 560 000, ja yksittäinen koululainen kulkee kouluvuoden aikana noin 400 matkaa kodin ja koulun välillä. Koulumatkan kulkutavalla onkin keskeinen merkitys lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikkumisen hiilijalanjälkeen. Kunnat ja kaupungit ovat avainasemassa aktiivisen ja kestävän koulumatkaliikkumisen mahdollistajana.
Miksi ja miten fiksua koulumatkaliikkumista kannattaa edistää?
Aktiivisesti kuljetut koulumatkat edistävät kansanterveyttä
Kävelemällä tai pyöräilemällä kolmen kilometrin edestakaisen koulumatkan, voidaan saavuttaa 40–60 % päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta. Aktiivisesti liikuttu koulumatka kohottaa kuntoa, lisää jalkojen lihasvoimaa, pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä parantaa keskittymiskykyä. Tutkimusten mukaan aktiivisesti koulumatkansa kulkevat nuoret voivat olla myös aikuisiällä fyysisesti aktiivisempia.
Kun huomioidaan kansanterveydelliset hyödyt, voivat aktiivisesti kuljetut koulumatkat tuoda myös säästöjä yhteiskunnalle.
Joukkoliikenteellä tai koulukuljetuksella kulkeminen autokyydin sijaan edistää myös lasten ja nuorten arkiliikkumista, sillä siihen liittyy aktiivinen kulkeminen pysäkille. Fiksusti kouluun -ohjelman selvityksen mukaan joukkoliikennettä käyttävän oppilaan edestakaisten pysäkkimatkojen pituus on noin 1 km ja vuodessa yhteenlaskettu kokonaismatka on keskimäärin 200 km.
Aktiivisesti ja kestävästi kuljettu koulumatka on ympäristöteko ja tehokas keino pienentää hiilijalanjälkeä
Liikenne aiheuttaa merkittävän osan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastovaikutusten ohella autoilu ja muu tieliikenne aiheuttavat myös meluhaittoja sekä merkittävän osan ympäristölle ja terveydelle haitallisista pienhiukkaspäästöistä.
Aktiivinen ja kestävä liikkuminen ovat keskeisimpiä keinoja vähentää liikenteen päästöjä sekä muita ympäristöhaittoja. Kestävästi kuljettu koulumatka on ympäristöteko. Lihasvoimin matka taittuu päästöttömästi. Pidemmillä ja haastavammilla matkoilla joukkoliikenteen suosiminen ja yhteiset kuljetukset ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto autokuljetuksille.
VIISI ASKELTA KESTÄVÄMPIIN JA AKTIIVISEMPIIN KOULUMATKOIHIN
1. Koulumatkojen pääreitit on suunniteltu ja toteutettu lasten ja nuorten kävelyn sekä pyöräilyn näkökulmasta.
Kävelylle ja pyöräilylle turvallinen liikenneympäristö edesauttaa aktiivista ja kestävää koulumatkaliikkumista.
2. Koulumatkojen pääreitit ovat talvikunnossapidon korkeimmassa prioriteettiluokassa.
Talvella aktiivisten kulkutapojen osuus putoaa noin 13 % ja autokyytien määrä nousee syksyyn ja kevääseen verrattuna. Lumi ja jää kävely- ja pyöräteillä on yleisin syy vaihtaa aktiivinen kulkumuoto passiiviseen.
3. Saattoliikenne ja pysäköinti on ohjattu liikennemerkein ja fyysisin estein koulun välittömästä läheisyydestä.
Koulumatkojen suurin turvallisuusriski on autoliikenne, yleisimmin saattoliikenne, koulun lähialueella. Autoliikenteeltä rauhoitettu koulun piha-alue on turvallisuus- ja ilmastoteko.
4. Koulukuljetukset ensisijaisesti joukkoliikenteellä.
Joukkoliikenne parantaa oppilaiden mahdollisuutta kulkea koulumatka osittain aktiivisesti, vähentää koulukuljetuskustannuksia ja rauhoittaa koulun piha-aluetta autoliikenteeltä.
5. Kouluille on hankittu koulupyöriä ja muita liikkumisvälineitä koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.
Koulun omat liikkumisvälineet mahdollistavat aktiivisen kulkemisen koulukuljetuksella ja joukkoliikenteellä saapuville. Koulupyörillä voidaan kulkea esimerkiksi liikuntapaikoille, kirjastoihin, museoihin ja muihin vierailukohteisiin. Aktiiviset siirtymät säästävät kuljetuskustannuksissa. Koulupyöriä voi myös antaa koulumatkakäyttöön sosioekonomisista syistä.
Lataa käyttöösi somekuvat, joilla voit osoittaa olevasi fiksun koulumatkaliikkumisen puolella! Käytä somessa tunnistetta #fiksustikouluun
Somekuva 1. 
Somekuva 2. 
Somekuva 3.
