Yleistä tietoa koulumatkoista

Koululainen kulkee kouluvuoden aikana noin 400 matkaa kodin ja koulun välillä.

Koulumatkan kulkutavalla on keskeinen merkitys lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen.

Aktiivisesti kuljettuihin koulumatkoihin vaikuttaa eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika:

  • Alakouluissa alle viiden kilometrin mittaisista koulumatkoista suuri osa kuljetaan kävellen ja pyörällä (3. luokalla 81 % ja 5. luokalla 85 %).1
  • Yläkouluissa alle viiden kilometrin mittaisista koulumatkoista kuljetaan hyvin aktiivisesti 7. luokalla (78 %), mutta määrä laskee selvästi 9. luokalla (59 %).1
  • 10 % oppilaista kulkee yli 5 kilometrin koulumatkat aktiivisesti1
  • Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on noin neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan.2 Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn varsinkin tytöillä. Pojat talvipyöräilevät tyttöjä yleisemmin.1
  • Monet lapset kulkevat vaihdellen sekä aktiivisella ja passivisella kulkutavalla. Yleisimmät syyt henkilöautolla kulkemiseen ovat sää, vuodenajan vaihtelut ja aikataulusyyt. Lähes 40 % huoltajista kuljettaa lastaan kouluun, koska koulumatka on huoltajan työmatkan varrella.5

Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria. Myös vanhempien työmatkojen liikkumistapa vaikuttaa lasten koulumatkoihin3.

Koulukuljetusten piirissä on noin viidesosa oppilaista4. Koulukuljetuksen oppilaiden päivittäistä aktiivisuutta lisää kävelymatkasta koulukuljetuksen pysäkiltä kouluun/kotiin. Koulussa käytössä olevat koulupyörät mahdollistavat myös koulukuljetusoppilaiden aktiivisen liikkumisen koulupäivän aikana.

Lasten ja nuorten mukaan koulut kannustavat aktiivisiin koulumatkoihin useimmin nuorimpia ikäluokkia. Kaikenikäiset nuoret kulkivat useammin koulumatkansa aktiivisesti, jos koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä.1

Katso webinaari: Koulumatkaliikkuminen Suomessa ja Uudessa-Seelannissa 12.6.2023

Mikä on fiksu koulumatka?

1Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022
2 Kallio, J., Turpeinen, S., ym., 2016. Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75(1).
3Merom, D., Tudor-Locke, C., Bauman, A. & Rissel, C. 2006. Active commuting to school among NSW primary school children: implications for public health. Health and Place 12 (4), 678–687.
4Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset 2020

5 Turunen, M., Kukko, T., Mikkonen, T., Ojajärvi, S. & Onatsu, T. 2023. Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.