Kunnat ja kaupungit ovat avainasemassa mahdollistamassa aktiivista ja kestävää koulumatkaliikkumista. Fiksusti kouluun -ohjelma esittää viisi vinkkiä kuntapäättäjille, miten edistää fiksua koulumatkaliikkumista. Juttusarjan neljäs vinkki kannustaa joukkoliikenteen mahdollistamiseen.
4. Koulukuljetukset ensisijaisesti joukkoliikenteellä
Joukkoliikenteen ensisijainen käyttö koulukuljetusten järjestämistapana parantaa oppilaiden mahdollisuutta kulkea koulumatka osittain aktiivisesti ja vähentää koulukuljetuskustannuksia ja päästöjä.
Fiksusti kouluun -ohjelman koululaisille tekemän kulkutapakyselyn mukaan joukkoliikenteellä kulkeminen autokyydin sijaan edistää lasten ja nuorten arkiliikkumista, sillä siihen liittyy aktiivinen kulkeminen pysäkille. Selvityksen mukaan joukkoliikennettä käyttävän oppilaan edestakaisten pysäkkimatkojen pituus on noin 1 km ja vuodessa yhteenlaskettu kokonaismatka on keskimäärin 200 km. Kysely osoitti myös, että pysäkkimatkoihin käytetty varttitunnin kävelymatka voi kerryttää jo neljänneksen lasten ja nuorten päivittäisestä liikuntasuosituksesta. Vastaavasti taksikyydillä koulukuljetusmatkansa kulkeville kävelymatkaa kertyi vain puolet siitä, mitä joukkoliikenteellä kulkeville.
Kaikilla perusopetuksen oppilailla, joiden koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä, on lain mukaan mahdollisuus maksuttomaan koulukuljetukseen. Joissain kunnissa koulukuljetus on korvattu joukkoliikenteen maksusitoumuksella. Osa kaupungeista ja kunnista on puolestaan tehnyt julkisesta liikenteestä maksuttoman kaikille peruskoululaisille. Taksikuljetusten tarve onkin syytä puntaroida alueen joukkoliikennemahdollisuuksien ja erityistarpeiden mukaan, ja suosia lähtökohtaisesti joukkoliikennettä, aina kun sen käyttöön on sekä infran että oppilaan liikkumisedellytysten kannalta hyvät mahdollisuudet.
Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen, esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria parantamalla, tulee olla lähtökohta, joka mahdollistaa aktiiviset koulumatkat mahdollisimman monelle ja vähentää tarvetta koulukuljetuksille lyhyillä matkoilla. Koulukuljetusten järjestämistavalla on myös yhteys koulujen piha-alueiden turvallisuuteen. Esimerkiksi suunnittelemalla taksikuljetusten pysähtymispaikat ja muu saattoliikenne kauemmas koulujen välittömästä läheisyydestä voidaan lisätä koulujen piha-alueiden turvallisuutta.
Jo koululaisena joukkoliikenteen käyttäjäksi
Laajamittainen joukkoliikenteen hyödyntäminen edellyttää, että kaupunki tai kunta mahdollistaa joukkoliikenteen kehittymisen, esimerkiksi maankäytön suunnittelun keinoin, ja ohjaa riittävästi resursseja julkisen liikenteen kehittämiseen. Jotta joukkoliikenteestä saataisiin mahdollisimman sujuvaa kauempaa tuleville koulumatkalaisille, on tärkeää, että koulut sijaitsevat joukkoliikenteen solmukohdissa ja matkaketjut ovat sujuvia. Tämä on tärkeää huomioida uusien koulujen kaavoituksessa, ja joukkoliikenteen suunnittelussa reitit ja aikataulut tulee suunnitella myös koulumatkalaisia ajatellen. Kuntaliiton vuoden 2013 Koulukuljetusten tila -selvityksessä tärkeimmäksi keinoksi koulukuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi tunnistettiin kuljetusreittien suunnittelu.
Kaupungin tai kunnan on hyvä varata resursseja myös liikennekasvatukseen, jolla tuetaan oppilaiden itsenäisen liikkumisen taitoja. Oppimalla joukkoliikenteen käyttäjäksi jo koululaisena tehdään joukkoliikenteen käytöstä tapa myös tulevaisuutta ajatellen.
Lue muut vinkit:
1 & 2. Liikenneturvallisuus ja talvikunnossapito