Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjassa vuorossa Jyväskylän kaupunki. Kysymyksiin vastasivat fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma ja liikenteenohjausinsinööri Eveliina Jäntti.

Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun?
Jyväskylässä liikutaan kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä koulumatkoja. Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry toteuttaa vuosittain Jyväskylän peruskouluille pyöräilykyselyn. Vuoden 2024 kyselyn mukaan peruskoululaisista päivittäin kouluun pyöräilee sulan maan aikaan 41 % ja talvella 6 %.
Jyväskylässä 89 % peruskoulun oppilaista koulumatkan pituus on alle 5 km joista 64 % koulumatkan pituus on alle 2 km. Potentiaalia aktiivisesti kuljettujen koulumatkojen osalta on vielä paljon.
Jyväskylän kaupunki, Lasten parlamentti ja JYPS valitsevat vuosittain peruskouluikäisen Lapsipyöräilypormestarin, joka edustaa lasten ääntä pyöräilyn edistämisessä ja kannustaa lapsia liikkumaan matkojaan pyörällä. Lapsipyöräilypormestari on valittu Jyväskylässä jo seitsemän kertaa.
Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?
Esimerkiksi tänä syksynä toteutetaan Jyväskylän peruskoulujen pyöräpysäköintipaikkojen lukumäärän ja käyttöasteen arviointia. Tarkoitus on arvioida nykytilanne ja tehdä kehittämissuunnitelma sen pohjalta esim. lisättävien telineiden määrästä ja suunnitteluohjeen päivityksen tarpeesta. Tänä syksynä on myös rehtorien kanssa keskusteltu aktiivisen koulumatkaliikkumisen edistämisestä.
Kouluille on tarkoitus toteuttaa tulevina vuosina Tampereen mallia hyödyntäen kestävän liikkumisen infopaketit. Niissä kerrotaan aktiivisten liikkumistapojen hyödyistä, näytetään kartalla turvallinen koulureitti kävellen ja pyörällä sekä kerrotaan, kuinka monen minuutin pituisia koulumatkat ovat omin voimin.
Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?
Fiksua kulkemista pyritään edistämään erityisesti liikenneturvallisuuden keinoin. Asuinalueilla ja koulujen läheisyydessä ajonopeudet on laskettu 30 kilometriin tunnissa. Turvallisiin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota koulujen läheisyydessä ja koulumatkareiteillä. Erityisesti tien ylitykset pyritään toteuttamaan turvalliseksi ja ajonopeuksia pyritään hillitsemään myös rakenteellisin toimin.
Jyväskylän kaupungin koulujen ja päiväkotien pihojen jalankulku- ja pyöräilyreitit pyritään suunnittelemaan toimiviksi ja turvallisiksi. Tavoitteenamme on, että pyöräpaikat sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin koulun ja päiväkodin aidatun pihan ulkopuolelle sisäänkäyntien läheisyyteen.
Uusissa ja saneerattavissa koulu- ja päiväkotikohteissa pyöräpaikat toteutetaan aina runkolukittavina. Pyöräkatoksiin on pyritty varamaan lisätilaa myös erilaisille pyöräkärryille. Uutena kehityskohteena on lisäksi tutkittu sähköpyörien akun latauspisteiden sijoittamista koulujen ja päiväkotien eteistiloihin.
Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota?
Jyväskylässä valitaan joka vuosi liikenneturvallisuuden parantamiskohteita, joista monet sijaitsevat koulujen lähistöllä ja monen oppilaan koulumatkan varrella. Lisäksi Jyväskylässä on käytössä nopeusnäyttöjä ja suojatien tehostevaloja, joita on sijoitettu ensisijaisesti koulujen lähellä oleville kaduille ja suojateille sekä koulureiteille.
Katutöiden lupaprosessissa on viime aikoina kehitetty käytäntöjä, joilla voidaan entistä paremmin varmistaa lasten näkyvyys liikenteessä sekä sujuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet myös poikkeusjärjestelyjen aikana.
Koulut tekevät saattoliikenteeseen liittyvää liikenneturvallisuus-viestintää kotien suuntaan ja mahdollisuuksien mukaan viestintää tehdään tehostetusti esim. hankkeiden yhteydessä.
Olemme aktiivisesti hakeneet hankeavustuksia liittyen lasten ja nuorten aktiivisen kulkemisen edistämiseen. Meneillään on Traficomin tieliikennehanke, jossa lasten ja nuorten aktiivisia ja itsenäisiä harrastusmatkoja pyritään lisäämään kehittämällä suunnittelumalli, jossa liikuntapaikkahankkeissa huomioitaisiin jatkossa paremmin liikenneturvallisuus osana hankesuunnittelua. Haimme juuri myös Suomi liikkeellä -hankeavustuksessa rahoitusta kolmeen risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamiseen kolmen koulun lähistöllä. Jos rahoitusta tulee, hankkeessa osallistamme myös koulun henkilökuntaa, oppilaita ja oppilaiden vanhempia pääosin viestinnällisin toimenpitein.
Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?
Jyväskylän kaupunki teki viime vuoden aikana Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka pohjalta on lähdetty miettimään laajemmin koko kaupungin koulujen aktiivisen kulkemisen edistämistä. Lisäksi Jyväskylän Liikkumisohjelmassa on toimenpiteitä liittyen aktiivisen koulumatkakulkemisen edistämiseen. Ohjelmissa ensimmäisinä toimenpiteinä koulumatkojen aktiiviseen liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä selvittäminen (esim. koulumatkan turvallisuus, vanhempainkysely, pyöräpysäköinnin järjestelyt, joukkoliikennepysäkkien sijoittelu, saattoliikennejärjestelyt). Tärkeää on nykytilan selvittäminen, kun mietitään, miten rajatut resurssit pystytään jatkossa käyttämään mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Juttusarjan aikaisemmat artikkelit julkaistiin vuosina 2022 ja 2023. Lue jutut näistä linkeistä: Kuopio, Kangasala, Tampere, Vantaa