Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjaa jatkaa Tampereen kaupunki. Kysymyksiin vastaa kehittämispäällikkö Mikko Tiirikainen ja projektipäällikkö Sanna Ovaska.
1. Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun?
MIKKO: Tampereella kannustetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan aktiivisiin ja kestäviin kulkutapavalintoihin. Oppilaita ja huoltajia kannustetaan käyttämään pyörää tai tulemaan kävellen kouluun.
SANNA: Tampereella liikutaan kävellen, pyörällä, skuutilla ja joukkoliikenteellä. Tehtyjen kulkutapakyselyjen mukaan Tampereella kuljetaankin koulumatkat melko kestävästi, mutta parannettavaa on aina. Koulujen välillä on myös isoja eroja.
2. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?
SANNA: Yksi konkreettinen toimenpide on kestävän liikkumisen infopaketit. Niissä kerrotaan aktiivisten liikkumistapojen hyödyistä, näytetään kartalla turvallinen koulureitti kävellen ja pyörällä sekä kerrotaan, kuinka monen minuutin pituisia koulumatkat ovat omin voimin. Tämä on tärkeää tietoa kaikkien koululaisten vanhemmille, mutta erityisesti ekaluokkalaisten perheille. Infopaketeilla halutaan herätellä vanhempia miettimään autolla tehtävää saattoliikennettä.
Viestintää on tärkeää kohdistaa vanhemmille, koska he tekevät usein lastenkin liikkumisvalinnat. Muitakin liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä on tehty, kuten esimerkiksi teematapahtumia, sähköpyöräkokeilu opettajille, suojatiepäivystyksiä ja heijastintempauksia.
3. Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?
SANNA & MIKKO: Liikenneturvallisuus ja kestävät koulumatkat kytkeytyvät yhteen. Kaupungin tavoitteena on turvalliset aktiiviset koulumatkat. Yksi tapa on ollut liikenteen rauhoittaminen asuinalueilla. Liikenneturvallisuutta on Tampereella lisätty laskemalla aluenopeusrajoitus 30 kilometriin tunnissa. Samalla on monen koulun ympäristöön tehty muitakin toimenpiteitä, kuten turvallisempia suojateitä.
Koulumatkojen pyöräilyolosuhteita on parannettu sekä koulujen peruskorjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä lisätty turvallista pyöräpysäköintiä. Lisäksi saattoliikennettä on pyritty viestinnällä vähentämään ja ohjaamaan kauemmas koulun porteista. Näin koulun välitön liikenneympäristö on rauhoittunut.
4. Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?
SANNA: Tampereella koulumatkat ovat keskimäärin melko lyhyitä ja suurin osa lapsista käy lähikoulua. Kävely- ja pyöräily-yhteydet kaupungissa toimivat. Mahdollisuudet omin voimiin liikkumiseen ovat siis hyvät. Kestävien koulumatkojen edistäminen liikennesuunnittelun, koulujen ja vanhempien yhteistyönä on asia, josta olemme iloisia ja josta muiden kaupunkien kannattaa ottaa mallia.