Mitä kuuluu Fiksusti kouluun -kunta? – Kuopio

Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjaa jatkaa Kuopion kaupunki. Kysymyksiin vastaa liikenneinsinööri Hanna Väätäinen.

1. Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun?

HANNA: Pääosin koulumatkat tehdään kävellen ja pyöräillen. Toki osalla oppilaista koulumatka on niin pitkä, että silloin on järjestetty koulukuljetus joukkoliikenteellä. Taksimatkat ovat harvinaisempia ja tulevat kysymykseen vain silloin, kun sopivaa joukkoliikenteen yhteyttä ei ole.

Saattoliikenteen määrä on onneksi maltillinen, vaikkakin asia nousee usein esille kouluympäristön turvallisuutta pohdittaessa – erityisesti niiden koulukiinteistöjen osalta, jossa saattoliikenteelle ei ole selkeästi osoitettua paikkaa. Jonkin verran kausivaihtelua on vuodenaikojen mukaan. Keväisin ja syksyisin pyöräily on suosittua ja osa pyöräilijöistä kulkee talvella koulumatkat kävellen.

2. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?

HANNA: Kouluissa tehdään hienosti töitä kasvattamalla viisaampia liikkujia! Kuopio on mukana Fiksusti kouluun -hankkeessa ja osalla kouluista liikenne on monialaisena oppimiskokonaisuuta tänäkin lukuvuonna. Kouluilla on järjestetty myös pienimuotoisia kampanjoita fiksun koulumatkaliikunnan edistämiseksi.

3. Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?

HANNA: Kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioidaan sujuvat ja turvalliset koulureitit. Uusien koulurakennusten suunnittelun yhteydessä huomioidaan liikenne aina koulun tontille saakka. Liikennejärjestelyjen suunnitteluun kuuluu niin kävely, pyöräily, saattoliikenne kuin henkilökunnan pysäköintikin.

Pyöräpysäköintiin on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota ja tilapalveluilla on pyöräpysäköinnin kehittämiseksi luotu kehittämissuunnitelma. Tänä vuonna Haapaniemen alakoulu ja Jynkänlahden yläkoulu saivat uusia runkolukituksen mahdollistavia pyöräpysäköintitelineitä. Töitä tietysti tämänkin osalta vielä riittää, ja usein toimet keskittyvätkin isommassa mittakaavassa koulukiinteistöjen saneerauksien tai rakentamisen yhteyteen.

Myös kunnossapito vaikuttaa pyöräilyn ja kävelyn olosuhteisiin. Kuopio on aloittamassa harjasuolauskokeilun osalla pyöräilyn pääreiteistä.

4. Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota?

HANNA: Kuopioon on juuri valmistunut liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa osa toimenpiteistä kohdistuu koulureiteille. Koulujen läheisyydessä suojatiejärjestelyjä on parannettu, nopeusrajoituksia on alennettu ja nopeusnäyttöä käytetään tarvittaessa. Myös poliisi valvoo liikennettä koulujen ympäristössä aktiivisesti.

5. Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?

HANNA: Viime vuosina on parannettu koulujen lähialueiden suojateiden turvallisuutta ja koulujen pyöräpysäköintiä.