Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjaa jatkaa Kangasalan kaupunki. Kysymyksiin vastaa Lamminrahkan koulukeskuksen rehtori Jarkko Liuha.
1. Miten teidän kaupungissanne liikutaan fiksusti kouluun?
JARKKO: Kouluissa kannustetaan liikkumaan koulumatkat jalan ja polkupyörällä aina kun se on mahdollista. Itsenäiseen pyörällä liikkumiseen ei ole koulujen asettamaa alaikärajaa. Nauhataajaman kouluissa oppilaiden koulumatkat ovat pääsääntöisesti alle 5 km, ja maksuttoman koulukuljetuksen piirissä olevien oppilaiden määrä on alueella vähäinen. Tehtyjen kyselyjen mukaan kesäkaudella polkupyörällä liikkuvien osuus on suuri. Talvikaudella oppilaat liikkuvat koulumatkoja pääosin jalan.
2. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?
JARKKO: Kouluissa on tehty kyselyjä koulumatkojen liikkumistavoista ja vanhempainilloissa on puhuttu koulujen lähialueen saattoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuudesta. Jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapitoon on kiinnitetty huomiota ja koulujen pyöräparkkien toimivuuteen ja laadukkaaseen talvikunnossapitoon on haettu ratkaisuja. Koulut ovat osallistuneet kansallisiin ja seudullisiin liikenneturvallisuuskampanjoihin. Kangasalan kouluissa kiinnitetään erityistä huomiota koulupäivien aikaisen liikkumisen edistämiseen. Retket koulujen lähialueille pyritään tekemään jalan ja polkupyörillä.
Muutama vuosi sitten Fiksusti kouluun –hankkeen kautta Kangasalan kouluihin hankittiin 100 koulupyörää, jotka ovat koulupäivisin niiden oppilaiden käytettävissä, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea omalla polkupyörällä kouluun.
Huoltajille ja oppilaille on tehty erillinen tiedote kestävästä koulumatkaliikkumisesta. Riemukasta koulumatkaa – jalan tai pyörällä -tiedote jaetaan paperisena uusien 1.lk oppilaiden huoltajille. Tiedote sisältää karttoja koulun lähialueesta ja asiaa kestävän liikkumisen merkityksestä ja tehtäviä sekä lapselle että huoltajalle. Tiedottamalla on pyritty siihen, että lyhyiden koulumatkojen saattoliikenne vähenisi.
3. Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?
JARKKO: Liikennesuunnittelussa ja taajama-alueiden tienrakennushankkeiden yhteydessä koulujen lähialueiden liikennevirtoja erityisesti raskaan liikenteen osalta on pyritty ohjaamaan kauemmaksi koulun lähialueelta tai kiertäville reiteille. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylien talvikunnossapitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusien koulurakennushankkeiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota jalankulku- ja pyöräliikenteen sujuvuuden mahdollistamiseksi. Pyörien pysäköintipaikkojen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota mm. pyörien lukitusmahdollisuuksiin sekä talvikunnossapitoon liittyen.
4. Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota?
JARKKO: Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu, että kouluvuoden aluksi oppilaiden kanssa käydään koulumatkojen turvalliseen kulkemiseen liittyviä asioita läpi. Kaupungilla on oma sähköinen palautekanava, jonka kautta kuka tahansa voi laittaa palautetta väylien kunnossapidosta ja mahdollisista vaaranpaikoista. Muun muassa tämän palauteen avulla väylien kunnossapidon tarvetta ja laatua arvioidaan ja kehitetään.
5. Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?
JARKKO: Kaupungin eri hallinnonalojen ammattilaisista koostuva Kestävän liikkumisen työryhmä on ollut toimiva väline tiedon ja tarpeiden välittämiseksi. Ryhmässä on tehty strategista suunnittelutyötä kestävän liikkumisen ja elämäntavan edistämiseksi kaupungin eri palvelualueilla. Työryhmän kautta on haettu ja saatu rahoitusta erilaisiin kestävää liikkumista tukeviin hankkeisiin. Työryhmä pohtii yhteistyömahdollisuuksia eri hallinnon alojen kesken kunnan omaan palvelutuotantoon ja hankeisiin liittyen.
Koulujen rooli lasten ja nuorten kasvatuksen ja opetuksen palveluiden järjestäjänä on toki keskeinen. Koulupäivien aikaiseen liikkumiseen kiinnitetään huomiota ja oppilaita pyritään osallistamaan toimintaan mm. välituntiliikunnan järjestämisessä. Liikunnallinen ja kestävä elämäntapa on osa laajoja hyvinvointitaitoja, joiden opettamiseen on tehty Kangasalla oma suunnitelmansa.