Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjan aloittaa Vantaan kaupunki. Kysymyksiin vastaavat liikuntapalvelukoordinaattori Jenni Kaisto sekä liikenneinsinööri Olli Tamminen.
1. Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun?
JENNI: Vantaalla on jo monia vuosia järjestetty syksyisin perusopetuksen oppilaitoksille koulumatkahaaste, jonka tavoitteena on muistuttaa lihasvoimin liikkumisen terveyshyödyistä, ekologisuudesta sekä liikenneturvallisuudesta niin oppilaitoksia kuin vanhempiakin.
Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatka kävellen, pyöräillen tai scootilla – oikeastaan millä tavalla tahansa, mikä edellyttää lihasvoimien käyttöä. Haasteessa palkitaan luokan kokoon suhteutettuna aktiivisin luokka sekä kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan myös palkinto. Syksystä 2022 alkaen haaste järjestetään ensimmäistä kertaa sovellettuna myös erityisopetuksen luokille.
2. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?
JENNI: Fiksusti kouluun – ohjelman myötä koululaisten liikuntahaasteiden määrä on kasvanut yhdestä kolmeen haasteeseen lukuvuodessa. Kaksi haasteista on nykyään sovellettavissa myös koulumatkoihin. Perinteisen kilometrikilpailun lisäksi järjestetään plogging-haaste, jossa koululaiset keräävät kadunvarsille jätettyjä roskia ja kuljettavat ne jätekeräykseen.
3. Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?
OLLI: Kestävien liikkumismuotojen osuuden kasvattaminen on vahvasti mukana Vantaan kaupunkistrategiassa 2022–2025. Kaupungin strategian lisäksi edistämistä ohjaavat Vantaan liikennepoliittinen ohjelma, resurssiviisauden tiekartta, liikuntapoliittiset linjaukset ja erilaiset suunnitelmat, kuten pyöräliikenteen tavoiteverkko ja pyöräliikenteen kehittämisohjelma. Turvalliset ja sujuvat yhteydet kouluihin on lähtökohtana kaikilla suunnittelutasoilla.
JENNI: Vantaalla edistetään koulumatkaliikuntaa huomioimalla koulujen uudis- ja perusparannuskohteissa koulujen kokoon nähden riittävä määrä turvallisia pyörä- ja scoottiparkkeja sekä sujuvat ja turvalliset kulkureitit kevyelle liikenteelle. Oppilaita myös osallistetaan pihasuunnittelussa, jonka avulla pysytään mukana ajantasaisissa lasten ja nuorten liikkumistrendeissä.
4. Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota?
OLLI: Kaupunki pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta esimerkiksi vaikuttamalla ajonopeuksiin sekä kävelijöiden kadunylitysten turvallisuuteen. Toimenpiteitä ovat erilaiset hidasteratkaisut, kuten ajoradan kavennukset ja korotukset. Liikenneympäristön turvallisuuspuutteita parannetaan vuosittaisen määrärahan avulla ja toimenpiteitä suunnataan erityisesti koulujen ympäristöön ja koulureiteille. Nopeusrajoituksia on alennettu kaduilla tarpeen mukaan, ja nopeusrajoitus 30 tai 40 km/h on nyt noin 80 prosentilla Vantaan katuverkosta. Koulujen kohdalla nopeusrajoituksien noudattamiseen kannustetaan esimerkiksi nopeusnäyttötauluilla.
Liikenteen vaaranpaikkoja kartoitettiin alkuvuodesta 2022 asukaskyselyn sekä koululaisille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään liikenneympäristön parantamisen toimenpideohjelman laatimisessa, jonka on määrä valmistua loppuvuodesta 2022.
5. Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?
JENNI: Olemme mielestäni onnistuneet lasten ja nuorten osallistamisessa, erilaisten matalan kynnyksen ja liikuntaan aktivoivien liikuntahaasteiden järjestämisessä sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi keväällä 2022 onnistuimme saamaan liikennesuunnittelun kanssa tehdyllä yhteistyöllä vapaana olevat polkupyörät Martinlaakson koulun käyttöön muutamaksi kuukaudeksi. Koulu hyödynsi pyöriä opetuksessa, jonka myötä moni ajotaidoton tai pyörätön oppilas pääsi harjoittelemaan pyöräilyä.