Suomalaiset lapset liikkuvat koulumatkansa todella aktiivisesti muihin maihin verrattuna. Erot koulujen ja vuodenaikojen välillä ovat kuitenkin Suomessakin suuria. Noin puolet kuopiolaisista peruskoululaisista kulki tammikuussa 2020 kouluun lihasvoimin eli pyörällä, kävellen tai potkulaudalla. Tiedot selviävät Fiksusti kouluun -ohjelman toteuttamasta kulkutapakyselystä. Kuopion peruskouluissa tehdyn kulkutapakyselyn perusteella aktiivisesti kouluun kulki tammikuussa 58,4 prosenttia oppilaista.
Sama kysely toteutettiin myös tammikuussa 2019. Vuoden 2019 tammikuussa aktiivisesti kouluun kulki 58,6 prosenttia eli vähennystä on vuoteen 2020 verrattuna on 0,2 prosenttia.
– Kyselyn mukaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyi ja kävely ja autokyyditys vähenivät vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman koordinaattori Joonas Niemi.
Iltapäivällä koulusta kotiinpäin kuljettiin aktiivisemmin kuin aamulla. Koulusta kotiin aktiivisten kulkutapojen osuus oli 62,9 prosenttia. Vuonna 2019 vastaava luku oli 64,5 prosenttia.
Kouluun autolla, kotiin aktiivisesti kulkien
Kulkutapakyselyn tulokset osoittavat, että lyhyilläkin matkoilla kouluun mennään useammin autokyydillä kuin koulusta kotiin.Koulutapakyselyyn vastaajista 71 prosentilla oli matkaa kodista koululle 0–3 kilometriä. Peräti 20 prosenttia oppilaista, joilla on kouluun 1–2 kilometrin pituinen koulumatka, kulkee kouluun autokyydillä. Kotiinpäin saman matkan kulkee autokyydillä 10 prosenttia.
2,1–3 kilometrin matkan kulkee kouluun autokyydillä 25 prosenttia oppilaista. Kotiinpäin saman matkan kulkee autokyydillä 15 prosenttia oppilaista.
– Kyselyn tuloksista voi tulkita, että oppilaat saavat usein vanhemmiltaan kyydin koululle, mutta tulevat kotiin aktiivisesti, yleensä kävellen. Vaikka edelleen moni tulee alle kolmen kilometrin koulumatkan autokyydillä, on määrä vähentynyt vuoden takaisesta neljä prosenttia. Talvella aika harva oppilas tulee lyhyen matkan kouluun pyörällä, vaikka kelit olisivat ihan suotuisat, Niemi sanoo.
On monia syitä, miksi kannattaa suosia aktiivista koulumatkaliikkumista. Koulumatkan aikana voi saavuttaa 50 prosenttia päivän liikuntasuosituksesta.
– Kun kävelee tai pyöräilee kouluun, koulumatkalla virkistyy ja pääsee liikkumaan ulkona. Pyörällä liikkuminen on nopeaa, varsinkin lyhyillä matkoilla, eikä silloin ole sidottu esimerkiksi vanhempien aikatauluihin. Jos pystyy tulemaan koulumatkan yhdessä jonkun koulukaverin kanssa, niin siinä tulee sosiaalinenkin puoli esille, listaa Niemi hyviä asioita aktiivisissa kulkutavoissa.
Kulkutapakysely kerättiin viidessä koulussa (Aurinkorinteen koulu, Kettulan koulu, Minna Canthin koulu, Puijonsarven koulu ja Pyörön koulu) 27.–31.1.2020 sähköisellä lomakkeella (n=1443). Aktiivisiksi kulkutavoiksi kyselyssä luokiteltiin kävely tai pyöräily. Kävelyksi luokiteltiin myös muun muassa potkulaudat. Kysely toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kolme kertaa vuodessa (syyskuu, tammikuu ja toukokuu). Sama kysely toteutettiin samoissa kouluissa myös lukuvuonna 2018–2019 samoina kuukausina, joten tuloksia voi verrata edellisen vuoden lukuisin.
Vastausprosentti oli 51 % (n=1443). Eniten vastauksia saatiin 7-, 8- ja 9-luokkalaisilta.