Mitkä toimijat ovat poikkihallinnollisessa yhteistyössä keskeisiä? Lista aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyöhön vaikuttavia toimijoita ja tekijöitä on pitkä: liikennesuunnittelu, koulukuljetuksen järjestäjä, joukkoliikenne, kunnossapito, liikuntatoimi, koulu ja huoltajat, unohtamatta tietysti itse koululaista tai päiväkotiin kulkevaa lasta ja tämän näkemyksiä ja kokemuksia. Entä miten kaikki nämä toimijat saataisiin tavoittelemaan samaa päämäärää? Näitä asioita ratkottiin vuoden viimeisellä Fiksusti kouluun Ajatustorilla 12.11.
Mitä hyvä poikkihallinnollinen yhteistyö edellyttää ja miten yhteistyö saadaan toimimaan käytännössä?
Alustuksessa raamiteltiin poikkihallinnollista yhteistyötä sen pohjalta, miten yhteistyö saadaan toimimaan käytännössä eli miten kunnasta saadaan oikeat tahot saman asian ääreen. Eri toimijat lähestyvät koulumatkaa joskus hyvinkin erilaisista näkökulmista käsin, joten varsinkin yhteistyön alkumetreillä on hyvä sanoittaa yhteinen tavoite ja luoda tilannekuva. Yhteistyö edellyttää luottamista siihen, että yhteiseen tavoitteeseen sitoudutaan. Toimivat rakenteet ja säännölliset käytännöt helpottavat yhteistyötä. Koulumatkaliikkumisen edistäminen kannattaa kytkeä esimerkiksi osaksi kunnan ohjelmia ja sitä kautta suunnitteluprosesseja. Lisäksi tarvitaan konkreettisia resursseja. Yhden henkilön innostuneilla ponnistuksilla voidaan saada paljonkin aikaan, mutta varmemmin muutos tapahtuu sitoutuneella poikkihallinnollisella yhteistyöllä.
Miten eri tahot voivat edistää aktiivisia ja kestäviä koulumatkoja? Keiden tulisi olla ehdottomasti mukana?
Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia esimerkkejä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Aktiivisten koulumatkojen edistämisessä keskeisimmiksi tahoiksi nimettiin koulu ja kunnan liikennesuunnittelu sekä kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät. Yhdessä kunnassa oli saatu liikennesuunnittelun edustaja vierailemaan koulun koulutulokkaiden vanhempainiltaan rehtorin aloitteesta, ja toisessa koululaisten ensimmäisten koulupäivien reittejä turvaamaan oli saatu apua Eläkeliiton paikallisyhdistysten vapaaehtoisista.
Eräässä tapauksessa yhteistyö koulujen ja infrapalveluiden kesken oli lähtenyt liikkeelle siitä, että kouluPT oli kerännyt kunnan kaikilta kouluilta huomiot koulureiteiltä ja toimittanut infrapalveluille. Liikenneturvallisuustyöryhmä nähtiin keskeisenä poikkihallinnollisena foorumina, sillä työryhmässä eri toimialat ovat hyvin edustettuina.
Yhteistyön toteutumista haastoivat esimerkiksi se, että on totuttu toimimaan tietyllä tavalla – joissain kunnissa liikennesuunnittelu ja koulu olivat tottuneet yhteistyöhön, kun taas joistain yhteistyön malli puuttui ja vuoropuhelua oli vaikea saada käyntiin. Kouluja tuntui jonkin verran haastavan se, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen kytkettiin vahvasti koulupäivän aikana tapahtuvan liikkeen lisäämiseen.
Miten yhteistyön tekemistä voisi parantaa?
Yleinen näkemys oli, että eri toimijoiden väliseen viestintään kannattaa kiinnittää vielä enemmän huomiota. Koulumatkat kuuluvat niin monelle taholle, että tiedonkulussa nähtiin katkoksia monessa kohdin. Keskusteluissa pohdittiin, voisiko viestiä kunnassa tapahtuvasta aktiivisten koulumatkojen edistämisestä viedä esimerkiksi Liikkuva koulu -koordinaattori, jonka rooliin tämä tuntuisi sopivan. Viestinviejän rooliin soviteltiin myös vanhempainyhdistyksiä.
Eräässä esimerkissä kerrottiin, että ulkopuolisen henkilön vetämät kokoukset saivat pysymään asiassa. Keskusteluissa mainittiin myös, että verkostojen luominen ja yhteistyö kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa auttaa pitämään aihetta esillä. Lisäksi todettiin olevan tärkeää varata riittävästi resursseja koululaisten tukemiseen, opettamiseen ja osallistamiseen sekä heidän näkökulmiensa huomioimiseen.
Fiksusti kouluun kiittää kaikkia vuoden 2026 Ajatustoreille osallistujia!
Lue muiden Ajatustorien koontijutut: liikennekasvatus, saattoliikenne
