Fiksusti kouluun Ajatustorilla 8.4. ideoitiin ratkaisuja saattoliikenteen haasteisiin noin 40 aktiivisen koulumatkaliikkumisen edistäjän voimin.
Saattoliikenne arjen haasteena
Ajatustori käynnistyi Fiksusti kouluun -asiantuntija Sanna Ojajärven lyhyellä alustuksella, jossa nostettiin esiin saattoliikenteen keskeinen ongelma: koululaisia kuljetetaan autolla lyhyidenkin matkojen päästä, ja henkilöautoja koulun läheisyydessä on etenkin aamuisin paljon enemmän kuin ns. välttämättömälle saattoliikenteelle varattu tila antaa myöten.
Fiksusti kouluun -olosuhdekartoituksissa runsas saattoliikenne on tunnistettu jo vuosia. Myös viimeisimpään valtakunnalliseen LIITU-tutkimukseen (2024) lisätty kysymys autolla kyyditsemisestä nosti ilmiön esiin: “Jopa 26 % alakoulujen lapsista saa autokyydin vanhemmiltaan usein tai hyvin usein. Kun 200 oppilaan koulun ympäristössä lapsensa autolla kouluun saattavia on näinkin paljon, on ruuhka melkoinen, tässä tapauksessa konkreettisesti 52 autoa koulun lähiympäristössä ja vielä samoihin aikoihin aamusta”, Tanja Onatsu kuvaa arkista saattoliikenteen haastetta. Lue artikkeli saattoliikennehaasteista Fiksusti kouluun ajankohtaisartikkeleista.
Ajatustorin pienryhmäkeskustelut avattiin osallistujien kokemuksilla saattoliikenteestä: esiin nousivat autojen peruutteluun, saattoliikenteen ruuhkautumiseen sekä erilaisten kulkuvälineiden “suhaamiseen” liittyvä yleinen turvattomuus koulujen lähiympäristössä, jopa piha-alueella. Huolta ilmaistiin myös autoliikenteen heikentämästä ilmanlaadusta ja oppilaiden vähäisestä liikkumisesta.
Keskustelut etenivät jouhevasti ongelmista ratkaisuihin, ja pian päästiinkin jakamaan ajatuksia jo kokeilluista ja hyviksi todetuista ratkaisuista, joista voimme kaikki oppia.
Saattoliikenteen hillitsemisen koko keinovalikoima käyttöön
Koulujen lähikatujen ja piha-alueen rauhoittamiseksi ja saattoliikenteen hillitsemiseksi löytyi monenlaisia jo testattuja ja toteutettuja toimenpiteitä.
Saattoliikenteen infraratkaisut
Tehokkaaksi koettu keino saattoliikenteen hillitsemiseksi on liikennejärjestelyihin ja infraan vaikuttaminen. Mitä lähemmäs koulua autolla pääsee helposti, sitä helpommin autolla tullaan lähelle. Ja kääntäen: autosuma koulun läheisyydessä vähenee, kun autoliikenteen pääsyä rajoitetaan ja autolla ajamisen houkuttelevuutta vähennetään. Samalla kouluun kävely ja pyöräily muuttuvat turvallisemmiksi ja houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi. Rauhoittamisen keinoiksi mainittiin saattoliikennepaikan siirtäminen kauemmas koululta, pääkulkuväylien kehittäminen ja korotetut suojatiet, liikenteenohjaus tarkasti suunnitelluin liikennemerkein ja opastein, useat erilliset jättöpaikat eri sijainneissa, esimerkiksi erikseen koululaisille ja esikoululaisille ja pysäköintialueiden toteuttaminen yksisuuntaisina katuina. Saattoliikennettä voi myös tarkastella koko kaupungin kattavan koulureittianalyysin avulla: Näin löydetään paikat, joissa jalankulun ja pyöräilyn reitit risteävät saattoliikenteen kanssa – ja tästä päästäänkin priorisoimaan tärkeimmät korjaustarpeet.
Usein infran suunnittelu, rakentaminen ja toteutus ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia keinoja, mutta toteutumista joutuu hetkisen odottelemaan ja joskus rahoituksen varmistaminen voi ottaa aikansa. Onneksi keinovalikoima ei lopu infraan!
Uutta infraa ja sen rahoittamista odotellessa kannattaa tehdä ainakin nämä!
Viestinnän keinot
Koulumatkoista viestiminen koettiin keskusteluissa tärkeäksi: perheitä kannattaisi säännöllisin väliajoin muistuttaa lyhyiden koulumatkojen kävelystä ja pyöräilystä.
Hyvänä esimerkkinä pidettiin koululaisten perheille jaettavia kestävän liikkumisen infopaketteja, joissa voidaan muun muassa havainnollistaa koulun ajallista saavutettavuutta kävellen ja pyörällä. Karttaan piirretyt viiden, kymmenen ja viidentoista minuutin kävely- tai pyöräilyvyöhykkeet kuvaavat konkreettisesti, miten lähellä koulua suuri osa oppilaista asuu.
Kestävän liikkumisen infopaketit saivat alkunsa Tampereen kaupunkiseudulla toteutetusta hankkeesta, ja niitä on sittemmin toteutettu jo useassa kunnassa. (Ks linkit kunnissa julkaistuihin infokortteihin artikkelin lopussa). Infokortit toimivat myös esimerkkinä hyvien käytäntöjen jakamisen merkityksestä – kaikkea ei tarvitse keksiä itse alusta saakka siitä, miten hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa. Keskustelujen perusteella koulut ja kunnat ovat hyvinkin halukkaita toteuttamaan juuri tällaisia havainnollisia esityksiä muistuttamaan lyhyiden koulumatkojen kävelemisestä ja pyöräilystä.
Muiksi keinoiksi huoltajien tavoittamiseen nostettiin Wilma-viestinnän hyödyntäminen myös koulumatkaliikkumisesta informoimiseen. Lisäksi pohdittiin keinoja innostaa koululaisia aktiiviseen liikkumiseen. Tällaisina mainittiin erilaiset haaste- tai palkitsemiskampanjat: koululaisten tarpeisiin soveltuva Kilometrikisa, ja aktiivisesti kouluun tulijoiden aamiaiset tai muu huomioiminen.
Koulujen toimintakulttuurin muutos kohti aktiivisempaa liikkumista ja selkeiden tavoitteiden asettamista pidettiin toivottavina.
Huoltajien osallistaminen
Aikuisten autolla kulkemat työmatkat ovat merkittävä syy siihen, että lapset kulkevat kouluun autolla. Huoltajien tavoittaminen ja osallistaminen aktiivisten koulumatkojen edistämiseen nousi keskusteluissa tärkeäksi keinoksi vaikuttaa lasten kulkutapoihin. Vanhempainyhdistykset ovat paikoin ottaneet roolia tapahtumien, kulkueiden tai liikenteenohjauksen järjestäjinä. Myös vanhempainillat mainittiin foorumina, jossa saattoliikenne voidaan nostaa keskustelunaiheeksi. Liikenneteemaisissa keskusteluissa voi hyödyntää Fiksusti kouluun –ohjelman vanhempainiltojen materiaalia.
Koulukohtaiset ratkaisut (olosuhteet ja muut rakenteelliset ratkaisut)
Saattoliikenteen haasteita voidaan ratkaista myös koulukohtaisesti: kevyt, ruuhkia vähentävä keino on koulun aloituksen porrastaminen, jolla ei kuitenkaan nähty saattoliikennettä vähentävää vaikutusta. Pyöräpysäköinnin lisääminen ja laadun parantaminen nähtiin keinoina, joilla pyöräilystä voi tehdä houkuttelevampaa. Ajatustorilla kiiteltiin koulujen piha-alueiden ja lähiympäristön arvioimiseen käytettyä Fiksusti kouluun -olosuhdekartoitusta, joka on auttanut tunnistamaan kehittämiskohteita ja priorisoimaan toteutettavia toimenpiteitä.
Kunnan hallinnon ratkaisut
Kuntien poikkihallinnollinen työskentely aktiivisen koulumatkaliikkumisen edistämiseksi tunnistettiin Ajatustorilla tärkeäksi. Mainittiin myös, että aktiivinen koulumatkaliikkuminen ja saattoliikenteen ratkaisut olisi hyvä sisällyttää myös esimerkiksi kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmiin.
Muut vinkit, tutustuttaviksi:
- Infokorttiesimerkkejä eri kunnista: Lappeenranta -kaikki koulut, Mikkeli, Tampere Annalan koulu, Tampere Hatanpään koulu, Kangasala Vatialan koulu
- Helsingissä ollaan perustamassa koulukatua.
- Opinnäytetyö koulumatkaliikkumisesta ja saattoliikenteestä, Saku Kaistinen
- Fiksumpi treenimatka –hankkeessa etenkin kimppakyytien lisäämisen myötä vähemmän autolla kuskaamista
- Vantaan julkaisu alakoululaisten koulumatkaliikkumisen taustoista
- Fiksusti kouluun -materiaalipankki
Ajatustori on Fiksusti kouluun -ohjelman tuottama verkostoitumisen foorumi, joka kokoaa aktiivista koulumatkaliikkumista edistävät keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia ja hyviä käytäntöjä. Lue lisää Ajatustoreista. Ja tervetuloa seuraavaan, 16.9. järjestettävään Ajatustoriin, jonka teemana on Liikennekasvatus ja koulujen arki.
