Syyslukukauden käynnistyessä kodeissa pohditaan lasten koulumatkojen sovittamista perheen arjen logistiikkaan. Toivottavasti mahdollisimman monet päätyvät siihen, että lapsi ja nuori kulkee koulumatkansa aktiivisesti, kävellen tai pyörällä.
Koulumatkaliikkumisen vanhempainmateriaali tarjoaa tutkittua tietoa aktiivisten koulumatkojen hyödyistä. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi vanhempainilloissa koulumatkoja koskevan keskustelun pohjana.
Lisää liikettä arkeen – ympäristöystävällisesti
Koulumatkat lisäävät merkittävästi lasten ja nuorten liikkumista. Tutkimusten mukaan jopa puolet päivän aktiivisuudesta voi tulla koulumatkoista. Koulumatkojen taittaminen kävellen tai pyörällä virkistää, voi parantaa keskittymistä sekä on hyvinvointia tukeva arkirutiini. Omin voimin liikkuva koululainen tutustuu lähiympäristöönsä ja oppii samalla liikkumaan liikenteessä itsenäisesti. Koulumatkojen kävely tai pyöräily on myös ympäristöystävällinen ja päästötön tapa liikkua.
Omin voimin kulkeminen on turvallinen tapa liikkua
Kävellen ja pyörällä kuljetut koulumatkat ovat hyvin turvallisia. Eniten onnettomuuksia tapahtuu mopoilla. Kannustammekin yläkouluikäisten huoltajia panostamaan mopon tai muun moottoriajoneuvon sijaan kunnon polkupyörään, sähköavusteiseen polkupyörään tai joukkoliikenteen kausikorttiin. Joukkoliikennettä käyttäessä askelia tulee huomattavasti enemmän kuin autokyydillä.
Mitä useampi lapsi ja nuori kulkee koulumatkansa kävellen ja pyörällä, sitä vähemmän heitä saatetaan kouluun henkilöautolla. Saattoliikenteen vähentäminen parantaa koulujen lähiympäristön ja piha-alueen liikenneturvallisuutta.
Talvellakin on hyvä kävellä ja pyöräillä
Alle kolmen kilometrin koulumatkat kuljetaan Suomessa varsinkin syksyllä ja keväällä erittäin aktiivisesti. Myös hiukan pidempi, 3-5 kilometrin koulumatka, on hyvinkin pyöräiltävä; aikaa siihen kuluu reilu vartti ja samalla voi tavata kavereita ja virkistää aivoja.
Talvi on aktiivisten koulumatkojen kannalta haaste; talvella aktiivisten koulumatkojen osuus laskee varsinkin yli kolmen kilometrin matkoilla, koska pyöräilyn määrä vähenee. Koululaiset kulkevat talvella moottoriajoneuvolla myös lyhyitä, jopa alle kilometrin matkoja. Vanhempien autokyydit ovat tavallisia etenkin aamulla kouluun tultaessa. Aikuisten tekemä palvelus muuttuu helposti karhunpalveluksi koululaisten liikunnan vähentyessä ja koulun pihan autoliikenteen lisääntyessä.
Vanhemmat sen päättävät: kävellen tai pyörällä kouluun!
Lasten ja nuorten liikunnallisuuteen vaikuttavat kulttuuriset tavat ja tottumukset muotoutuvat varhain. Lähiaikuisten esimerkillä ja kannustuksella on suuri merkitys liikkumiseen. Kotona opitut tavat kantavat pitkälle, ja koulukin voi vahvistaa aktiivisen liikkumisen arkipäiväisyyttä. Parhaimmillaan koulumatka on muutakin kuin pelkkä matka, sillä se mahdollistaa sosiaalisia kontakteja ja seurustelua kavereiden kanssa.
Syyslukukauden alkaessa perheissä on hyvä aika tarkastaa arkisia liikkumistottumuksia. Koulumatkojen aktiivinen kulkeminen palkitsee joka päivä, ympäri vuoden.