Reippailu ulkona ennen koulua vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten koulupäivään. Koulumatkaliikunnan hyödyt jäävät vallitsevassa poikkeustilanteessa monelta lapselta saamatta. Yksi keino lisätä arjen aktiivisuutta on huhtikuussa käynnistynyt Koulujen Kilometrikisa. Leikkimielinen kisa onkin saanut suuren suosion.
Aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen kannustaminen on tärkeää etenkin terveys- ja ympäristösyistä. Lisäksi aktiivisen elämäntavan taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle ovat kiistattomat. Henkilöautojen väheneminen koulujen lähiympäristöissä parantaa liikenneturvallisuutta.
Koululaisten terveyttä ja hyvinvointia, päästöttömämpää koulumatkaliikennettä ja turvallisempia koulureittejä edistetään juuri käynnistyneen Fiksusti kouluun -ohjelman puitteissa. Fiksusti kouluun on Likesin, valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:n ja Pyöräilykuntien verkosto ry:n yhteinen koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, jota rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Koulumatkoilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten päivittäisessä liikkumisessa
Lasten ja nuorten liikkumistilannetta kuvaa hyvin se, että aktiivisten koulumatkojen osuus 1–3 kilometrin pituisilla matkoilla on 78 %, mutta 3–5 kilometrin matkoilla enää 45 %. Tutkimusten mukaan osa oppilaista kulkee jopa lyhyet koulumatkat auton kyydissä.
– Lasten ja nuorten päivittäisestä aktiivisuudesta jopa puolet voi tulla koulumatkoista. Pyöräily tai kävely ennen koulupäivän alkua virkistää ja voi parantaa keskittymistä. Koulun lähialue rauhoittuu, kun lapset kulkevat autokyytien sijaan kävellen tai pyörällä. Kestävästi liikuttu koulumatka on lisäksi ilmastoteko, kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman koordinaattori Joonas Niemi Likesiltä.
Koulumatkan pituuden lisäksi lapsen ikä ja vuodenaika vaikuttavat merkittävästi siihen, kuljetaanko kouluun lihasvoimin vai vanhempien kyydissä.
– Peruskoululaiset liikkuvat keväällä ja syksyllä suurimmilta osin kouluun kävellen tai pyörällä, varsinkin alle 5 km pituisia matkoja. Talvisin aktiivinen kulkeminen vähenee jopa 14 %. Ikä vaikuttaa myös liikkumiseen. Vielä 7.-luokkalaiset kulkevat pyörällä ja käyttävät joukkoliikennettä, mutta 9.-luokkalaisilla mopon käyttö vähentää aktiivista ja kestävää kulkemista merkittävästi, Niemi toteaa.
Toive ylimääräisestä Koulujen Kilometrikisasta tuli opettajilta
Nyt kun koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, tarkoittaa se usean lapsen ja nuoren kohdalla koulumatkojen aikaisen ja välitunneilla tapahtuvan liikkumisen vähentymistä. Tarvetta lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on kuitenkin havaittavissa myös vallitsevassa poikkeustilanteessa.
– Maaliskuussa meille alkoi tulla yhteydenottoja erityisesti koulujen liikunnanopettajilta, jotka pyysivät meitä käynnistämään tavallisesti lokakuussa poljettavan Koulujen Kilometrikisan poikkeuksellisesti nyt keväällä. Ja mehän vastasimme pyyntöön, kertoo kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta.
Koulujen kilometrikisa on otettu vastaan innolla. Tähän mennessä siihen on ilmoittautunut 459 luokkaa ala- ja yläkouluista. Ilmoittautuneiden koulujen kautta tavoitetaan jo yli 10 000 koululaista.
– Kilometrikisa käynnistyi heti pääsiäisen jälkeen, tiistaina 14.4.2020. Tähän mennessä on poljettu jo yli 70 000 kilometriä, ja mukana on erityisen paljon 1.-2.-luokkalaisia, Ojajärvi iloitsee.
Vaikka kisa on jo käynnistynyt, voi mukaan ilmoittautua vielä. – Koulujen Kilometrikisa on käynnissä aina toukokuun loppuun asti. Eli vielä kerkeää kasaamaan joukkueen, Ojajärvi lisää.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:n asiantuntija Sara Lukkarinen on iloinen kilometrikisan suosiosta. Hän toivookin, että innostus kestäviin liikkumismuotoihin tarttuu myös lapsilta aikuisille.
– Kun katsotaan kestävän liikkumisen valikoimaa, on se yllättävän laaja. Lihasvoimin tapahtuvan liikkumisen lisäksi muun muassa joukkoliikenne ja kimppakyydit ovat mainioita keinoja vähentää liikenteen päästöjä ja liikkua fiksusti. Yksityisautoilla tapahtuvan saattoliikenteen vähentyminen koulujen ympäristössä on myös liikenneturvallisuutta parantava tekijä, Lukkarinen sanoo.
Lukkarinen haluaa kuitenkin nostaa esille sen, että aina kävely tai pyöräily kouluun ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Suomi on pitkien välimatkojen maa. Jos koulumatka on pitkä, niin silloin koulukyyti voi olla ainoa tapa liikkua. Onneksi meillä on keinoja, joilla myös koulukyytien ja saattoliikenteen kestävyyttä voidaan parantaa. Myös tähän me tulemme panostamaan Fiksusti kouluun -ohjelmassa, Lukkarinen kertoo.
Lisätietoja Koulujen Kilometrikisasta osoitteessa:www.koulukilometrikisa.fi
Lisätietoja:
Likes
ohjelmakoordinaattori Joonas Niemi
puh. 050 505 2769
joonas.niemi@likes.fi
Motiva Oy
kestävän liikkumisen asiantuntija Sara Lukkarinen
puh. 050 569 5550
sara.lukkarinen@motiva.fi
Pyöräilykuntien verkosto
kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi
puh. 040 527 5632
sanna.ojajarvi@poljin.fi