Huoltajat kuljettavat lapsia ja nuoria kouluun lyhyidenkin matkojen päästä henkilöautolla, koska koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella. Näin varmistettiin, että lapsi pääsee ajoissa kouluun. Tämä selviää Fiksusti kouluun -ohjelman julkaisemasta selvityksestä Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin. Raportissa kuvataan huoltajien näkemyksiä siitä, miksi lapsi kulkee koulumatkansa kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai henkilöautolla ja miten koululaisten aktiivista kulkemista voitaisiin lisätä.
Lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika. Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn. Henkilöautolla ja julkisella liikenteellä kuljetut matkat lisääntyvät, sillä sekä pyöräilystä että kävelystä siirrytään moottoriajoneuvokyyteihin. Talvisin 70 prosenttia lapsista ja nuorista kulki aktiivisesti alle viiden kilometrin koulumatkan ja syksyisin ja keväisin aktiivisesti kulki 85 prosenttia.
Huoltajista 26 prosenttia ilmoitti henkilöauton vähintään yhdeksi lapsen tai nuoren kulkutavaksi talvisin. Syksyllä ja keväällä sama osuus oli 18 prosenttia. Huoltajat kertoivat, että yleisin syy kuljettaa lapsia ja nuoria kouluun oli se, että koulu sijaitsee kätevästi heidän työmatkansa varrella. Näin varmistettiin, että lapsi pääsi ajoissa kouluun. Lapset ja nuoret usein myös itse halusivat kulkea autolla. Jos lapsi kulki pääasiassa aktiivisilla kulkutavoilla kouluun, niin huonolla säällä tai talvisin monet heistäkin hyppäsivät huoltajien kyyditettäväksi.
Muita syitä kuljettaa lapsia ja nuoria kouluun olivat harrastukset, painavat kantamukset, esikoululaisen kuljettaminen samaan koulurakennukseen ja terveydelliset syyt. Vain 20 prosenttia huoltajista kertoi lapsen tai nuoren henkilöautolla kulkemisen syyksi sen, että kouluun on liian pitkä matka.
– Koulumatkan pituus ei ollut yleinen huoltajien antama syy lapsen tai nuoren henkilöauton kyydillä kulkemiselle, koska useimmilla lapsilla ja nuorilla henkilöautolla kulkeminen oli toinen kahdesta pääasiallisesta kulkutavasta. Toinen pääasiallinen kulkutapa oli yleensä kävely tai pyöräily. Erityisesti huonolla säällä ja talvisin lapset kulkivat henkilöautolla sellaiset matkat, jotka he toisenlaisissa olosuhteissa kulkivat aktiivisella kulkutavalla, kertoo Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.
Fiksusti kouluun -ohjelman aikaisemmin tekemistä kulkutapaselvityksistä selviää, että usein lapset pääsevät aamuisin auton kyydillä kouluun, mutta iltapäivällä kulkevat aktiivisesti koulusta kotiin, kun huoltajat ovat töissä.
Aktiivisella huoltajalla on aktiiviset lapset
Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin -raportista selviää, että jos huoltaja itse kulkee työ- tai opiskelumatkansa pääasiallisesti aktiivisesti, kulki hänen lapsensakin yleisemmin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen.
– Tämäkin alleviivaa sitä, että aikuisilla on suuri vaikutus lapsen ja nuoren kulkemiseen. Aktiivinen elämäntapa omaksutaan jo lapsuudessa, jos se on aikuisillekin arkea. Perheiden arki vaikuttaa toiseenkin suuntaan: kiire, sade, pimeä ja kylmä aamuisin ovat herkästi syitä hypätä auton kyytiin, vaikka koulumatka iltapäivällä on helposti käveltävä. Kyselyssä toissijaiseksi ilmoitettu kulkumuoto muuttuu arjen kiireessä huomaamatta yleiseksi, sanoo Sanna Ojajärvi Fiksusti kouluun -ohjelmasta.
Katso aiheesta pidetyn webinaarin tallenne