Mitä lapsi tarvitsee liikkuakseen aktiivisesti ja itsenäisesti kouluun? Fiksusti kouluun aloittaa tällä ajankohtaisella uutisella sarjan, jossa esitellään Fiksusti kouluun asiantuntijoiden korviin kuuluneita, eri ikäisten liikennekasvatuksen käytäntöjä tai kokeiluja.
Mitä lapsi tarvitsee liikkuakseen aktiivisesti ja itsenäisesti kouluun? Luonnollisesti tukea sekä koulusta että huoltajilta. Lapsi tarvitsee itsenäiseen ja aktiiviseen liikkumiseen tukea koulusta ja huoltajilta. Kouluissa liikennekasvatusta sisällytetään oppitunneille eri tavoin, esimerkiksi teorian ja käytännön harjoitteiden avulla. Huoltajat taas päättävät, miten lapsi kouluun kulkee, etenkin pienimpien kulkijoiden kohdalla.
Opetushallituksen mukaan liikennekasvatus tulee integroida opetukseen kaikissa koulutusmuodoissa ja sen tulee kattaa kaikki kulkumuodot, joita lapset ja nuoret käyttävät kouluun kulkiessaan. Oppia tulisi kertyä myös erilaisista liikennetilanteista, joita lapset kulkiessaan kohtaavat. Mutta miten tämä eri koulutusasteilla toteutuu? Millaisia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja on kouluissa kehitetty eri ikäisten liikennekasvatuksen tueksi?
Lue täältä lisää Ajatustoreista.
Iloinen pyöräilytoiminta osana liikennekasvatusta?
Lapsi oppii leikkiessään. Voisiko liikennekasvatusta toteuttaa iloisen pyöräilytoiminnan avulla? Voisiko ajatella, että liikennekasvatusta voi toteuttaa yhdessä kulkien, parhaaseen mahdolliseen koulumatkareittiin tutustuen? Luotettavan aikuisen johdolla toteutettu, aktiivisesti kävellen tai pyörällä liikkuva “koulubussi” vie lapset kouluun ja näin tutustuttaa lapset turvallisesti, mutta myös yhteisöllisesti ja iloisestikin liikenteeseen ja sen paikkoihin, joissa vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta. Yhteistä matkantekoa nimitetään ”koulubussiksi”, koska matka kuljetaan sovitun reitin ja aikataulun mukaan. ”Bussit” kulkevat tapaamispaikkoina toimivien ”pysäkkien” kautta, josta voi liittyä joukkoon.
Iloinen pyöräilytoiminta voi toimia osana liikennekasvatusta, joka toimii parhaiten yhdistelmänä teoriaa ja erilaisia käytännön toimintoja. Liikkuminen liikenteessä ja liikennesääntöjen ja -merkkien opettelu teoriassa tukevat toinen toistaan. Monipuolisten keinojen käyttö antaa erilaisille oppijoille mahdollisuuden yhdistää opittua omaan itsenäiseen liikkumiseen.
Eurajoen Keskustan koululla kokeiltiin pyöräilevää koulubussia
Eurajoen koululla, jossa opetetaan lapsia esikoulusta kuudenteen luokkaan, kokeiltiin keväällä 2026 pyöräilevä koulubussia. “Idea pyöräilevästä koulubussista lähti siitä, että näin iloisen videon somessa. Mietin, voisiko samanlaista hyvää henkeä ja liikunnallisuutta edistävä koulubussi toimia meilläkin”, kertoi idean toinen toteuttaja, luokanopettaja Joonas Järvenpää. Kaverinaan hänellä oli toinen opettaja, Kalle Kuromaa, jonka kanssa on aikaisemminkin testattu erilaisia tempauksia liikunnallisilla teemoilla.
Opettajat näkevät pyöräilevän koulubussin osana liikunnallisen elämäntavan edistämisen kokonaisuutta, jolla kannustetaan aktiivisen liikkumiseen. Eurajoella on heidän mukaansa hyvät pyörätieverkostot, mikä myös osaltaan mahdollisti toteuttamisen. Kahdeksan kilometrin pituinen lenkki suunniteltiin kulkevaksi ympäri keskustaajamaa niin, että mahdollisimman moni pääsi “hyppäämään” bussin kyytiin reitin varrelta. Koulubussista jaettiin kartat sisältävät infot joka kotiin.
Bussiin osallistui 250 oppilaan koulusta noin 100 oppilasta!
Pyöräilevään koulubussiin osallistui koulusta noin 100 oppilasta! Koulukuljetusoppilaat tai ihan lähellä koulua asuvat eivät lähteneet mukaan. “Palaute on ollut todella positiivista, koulubussia on esimerkiksi pyydetty uudelleen toteutettavaksi. Myös osa vanhemmista osallistui koulubussiin. Parasta oli ehkä se, että osa oli tullut lähtöpisteeseen pyöräilemään koko reitin, vaikka oma lähtö olisi ollut hyvin lähellä koulua!” iloitsee Joonas Järvenpää.
