Huoltajista 77 prosenttia on huolissaan liikenneturvallisuudesta lapsen tai nuoren koulumatkalla

Huoltajista 77 prosenttia on huolissaan vähintään yhdestä liikenneturvallisuuteen liittyvästä seikasta lapsen tai nuoren koulumatkalla. Yleisimmin huolestuneita olivat huoltajat, joiden lapsen tai nuoren koulumatka oli 1–3 kilometriä ja lapsi tai nuori kulki matkan pääasiallisesti aktiivisella kulkutavalla. Tämä selviää Fiksusti kouluun -ohjelman julkaisemasta selvityksestä Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin.

Lasten ja nuorten koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika. Vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen mukaan 77 prosenttia lapsista ja nuorista kulki alle viiden kilometrin koulumatkat aktiivisesti eli kävellen tai pyörällä. Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn, ja henkilöautolla sekä julkisella liikenteellä kuljetut matkat lisääntyvät.

Huoltajien kokema turvattomuus liittyy autojen koviin ajonopeuksiin koulun läheisyydessä, vaarallisiin tienylityksiin ja pelkoon, etteivät autoilijat huomioi kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Nämä seikat myös lisäsivät huoltajien halua kuljettaa lastaan kouluun. Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttavat perheiden tottumukset, kouluverkon rakenne, koulujen saattoliikennesäännöt sekä kunnan teiden kunto ja talvikunnossapito.

Runsas saattoliikenne koulun välittömässä läheisyydessä vähentää koettua turvallisuutta. Monissa kouluissa saattoliikennejärjestelyjä ei ole erikseen ohjeistettu, jolloin saattoliikenne ohjautuu esimerkiksi henkilökunnan tai koulukuljetuksen pysäköintipaikoille. Saattoliikennejärjestelyihin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Reitit ja pysäkit tulisi toteuttaa siten, että kävellen ja pyörällä kulkevien reitit eivät risteä moottoriajoneuvojen kanssa.

– Suuri osa huoltajista arvioi, että saattoliikennepaikka voisi sijaita ainakin sadan metrin päässä koulusta. Saattoliikennepaikan sijainnilla on mahdollisuus lisätä kävelyosuus lapsen tai nuoren koulumatkaan ja vähentää turvallisuushuolia koulujen pihapiirien vilkkaaseen autoliikenteeseen liittyen. Tällä hetkellä useissa kouluissa saattoliikenne ohjautuu lähelle koulua, sanoo tutkija Marianne Turunen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.


Ovatko huoltajat osa ongelmaa?

Miksi monet huoltajat kyyditsevät lapset ja nuoret kouluun, vaikka koulumatka olisi pituutensa puolesta helppo taittaa aktiivisilla kulkutavoilla?
Lasten ja nuorten yleisimmät syyt kulkea kouluun henkilöauton kyydissä liittyivät huoltajien mukaan yleensä arjen sujuvoittamiseen tai sääolosuhteisiin. Henkilöauton kyydissä koulumatkansa kulkevien lasten ja nuorten huoltajista reilu kolmannes (38 %) ilmoitti lapsen tai nuoren kulkevan henkilöauton kyydissä, koska koulumatka on huoltajan työmatkan varrella. Huoltajat kertoivat syiksi myös huonon sään, harrastukset, painavat kantamukset, velvoitteen hakea esikoululainen koulusta ja terveydelliset syyt.


– Tämä on paradoksaalinen tilanne, sillä yhtäältä ollaan huolestuneita liikenneturvallisuudesta ja toisaalta lisätään autoliikennettä koulun alueella kuljettamalla lapset ja nuoret kouluun lyhyenkin matkan päästä. Samalla auton kyydissä istuvalta koululaiselta viedään tilaisuus virkistyä vartin verran aamusta raikkaassa ulkoilmassa, sanoo Tanja Onatsu Fiksusti kouluun -ohjelmasta.

Huoltajakysely toteutettiin lokakuun 2022 aikana Webropol-kyselysovelluksessa osana Fiksusti kouluun -ohjelman kuntayhteistyötä. Sähköinen linkki kyselyyn vastaamiseksi lähetettiin Fiksusti kouluun -ohjelmaan rekisteröityneille kouluille kahdeksassa kunnassa. Koulujen rehtorit välittivät sen edelleen oppilaiden huoltajille. Kyselyyn vastasi 709 esikoululaisten ja 1.–9.-luokalla olevien lasten ja nuorten huoltajaa. Vastauksia saatiin yhdeksästä koulusta seitsemästä eri kunnasta (Kaarina, Kerava, Loviisa, Mikkeli, Muonio, Riihimäki, Taipalsaari).

Tutustu koko raporttiin täältä https://www.theseus.fi/handle/10024/798276