Liikenneturvallisuus koulumatkoilla

Suomessa aktiivisesti kuljettu koulumatka on turvallinen.  

Turvalliset pyöräily- ja jalankulkumahdollisuudet ovat edellytys koululaisten kestävälle liikkumiselle.

Nämä seikat on hyvä tietää koulumatkojen turvallisuudesta:

  • Vakavat tapaturmat aktiivisesti kulkevilla koululaisilla ovat harvinaisia.
  • Aktiivinen kulkutapa on yhtä turvallinen kuin passiivinenkin, kun suhteutetaan kulkijoiden määrään.
  • Mopoilla kuljettu koulumatka on suurin turvallisuusriski. 1-3
  • Koulun piha-alue voi ruuhkautua huoltajien saattoliikenteen vuoksi 7,8 . Vastaavasti jalankulun ja pyöräilyn turvallisissa järjestelyissä voi olla puutteita. 77 % huoltajista onkin huolissaan koulumatkojen liikenneturvallisuudesta 9. Tilanne aiheuttaa helposti negatiivisen kehän, jossa yhä useampi tuo lapsensa kouluun ja saattoliikenteen lisääntyessä koettu turvallisuus heikkene.

Keinoja, joilla koulumatkojen turvallisuutta voidaan lisätä:

  • Pyöräilyn turvallisuus paranee suunnittelemalla kävelyn ja pyöräilyn väylät ja risteykset sujuviksi. Tämä myös lisää pyöräilijöiden määrää. 4 Noin puolessa Suomen kunnissa on arvioitu koulujen olosuhteita pyöräilyn ja kävelyn edistämisen kannalta. Reilussa viidenneksessä olosuhteita ei ole arvioitu.10
  • Aktiivisten kulkutapojen lisääntyminen parantaa liikenneympäristön turvallisuutta. 4
  • Koulujen toimivat saattoliikennejärjestelyt ovat tärkeä turvallisuutta parantava tekijä.
    • Fiksuissa saattoliikennejärjestelyissä pysähtymispaikat on sijoitettu turvallisen etäisyyden päähän koulusta, eikä ajoa tule koulun pihaan asti. Peruuttamisen ja pysäköinnin tarve on minimoitu ja saattoliikennepaikalta on turvallinen kävelyreitti koululle. 5

Koska lapsi oppii liikenteessä parhaiten aikuisen seurassa, tulee huoltajien mahdollistaa lapsien liikkuminen liikenteessä jo pienestä pitäen, jotta liikennetaidot kehittyvät vähitellen. Koulureitin harjoittelu ja suunnittelu on myös tärkeä turvallisuutta parantava tekijä.6

1Kallio, J., Turpeinen, S., ym., 2016. Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75(1).
2 Valtion liikuntaneuvosto: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
3 Onnettomuustietoinstituutti: Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2016. Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot. 
4Liikenneturva: Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen. Liikenneturvan selvityksiä 1/2013
5 Tampereen teknillinen yliopisto: Omin jaloin kouluun – Kangasalan koulumatkatutkimus
6 Liikenneturva: Harjoittelemalla turvallinen koulumatka
7 Niemi, J., Ojajärvi, S., Lukkarinen, S., Suomela, H. & Vehviläinen, H. 2021. Aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistäminen. Fiksusti kouluun -ohjelman toteutus vuosina 2020–2021. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 404. Likes.
8 Sainio, T. 2017. Koulujen toimivat saattoliikennejärjestelyt ja aktiivisen liikkumisen lisääminen koulu-matkoilla. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.

9 Turunen, M., Kukko, T., Mikkonen, T., Ojajärvi, S. & Onatsu, T. 2023. Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

10 Turunen, M. (toim) 2023. Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja aiheesta:

Pöysti, L. 2011. Alakouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia koulumatkojen turvallisuudesta. Liikenneturva. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 112/2011.

 

Kysymyksiä ja vastauksia saattoliikenteestä 9.11.2022