Yleistä tietoa koulumatkoista
Koululainen kulkee kouluvuoden aikana noin 400 matkaa kodin ja koulun välillä.
Koulumatkan kulkutavalla on keskeinen merkitys lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen.
Aktiivisesti kuljettuihin koulumatkoihin vaikuttaa eniten koulumatkan pituus ja vuodenaika:
- Alakouluissa alle viiden kilometrin mittaisista koulumatkoista suuri osa kuljetaan kävellen ja pyörällä (3. luokalla 81 % ja 5. luokalla 83 %).1
- Yläkouluissa alle viiden kilometrin mittaisista koulumatkoista kuljetaan hyvin aktiivisesti 7. luokalla (77 %), mutta määrä laskee selvästi 9. luokalla (61 %).1
- Yli viiden kilometrin koulumatkoista vain 11 % ja opiskelumatkoista seitsemän % kuljetaan aktiivisesti.1
- Talvisin aktiivisia koulumatkaliikkujia on noin neljännes vähemmän kuin sulan maan aikaan.2 Talvisin pyöräily vaihtuu usein kävelyyn varsinkin tytöillä. Pojat talvipyöräilevät tyttöjä yleisemmin.1
- Monet lapset kulkevat vaihdellen sekä aktiivisella ja passivisella kulkutavalla. Yleisimmät syyt henkilöautolla kulkemiseen ovat sää, vuodenajan vaihtelut ja aikataulusyyt. Lähes 40 % huoltajista kuljettaa lastaan kouluun, koska koulumatka on huoltajan työmatkan varrella.5
- Vanhempiensa kyydillä alle viiden kilometrin koulumatkan kulkee 10 % perusopetusikäisistä. Perusopetusikäisistä 26 % kertoo, että joko isä tai äiti (tai isä- tai äitipuoli) kyyditsee häntä usein tai hyvin usein alle viiden kilometrin koulumatkalla. Osuudessa on mukana myös niitä, jotka ilmoittivat kulkevansa koulumatkansa yleensä kävellen tai pyöräillen. Niistä, jotka ilmoittivat kulkevansa koulumatkansa aktiivisella kulkutavalla syksyisin ja keväisin, 24 % arvioi vanhempien kyyditsevän heitä usein tai hyvin usein. Talvisin aktiivisella kulkutavalla yleensä kulkevista näin arvioi 16 %. Lukiolaisten kohdalla osuudet olivat syksyisin ja keväisin aktiivisesti kulkevista 20 % ja talvisin aktiivisesti kulkevista 14 %. Liitu-tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että moni kävelyn ja pyöräilyn ensisijaiseksi kulkutavakseen koulu- ja opiskelumatkoilla mieltävistä kulkee hyvinkin usein myös vanhempiensa kyydillä.1
Koulujen ja alueiden väliset erot fiksussa liikkumisessa ovat suuria. Myös vanhempien työmatkojen liikkumistapa vaikuttaa lasten koulumatkoihin3.
Koulukuljetusten piirissä on noin viidesosa oppilaista4. Koulukuljetuksen oppilaiden päivittäistä aktiivisuutta lisää kävelymatkasta koulukuljetuksen pysäkiltä kouluun/kotiin. Koulussa käytössä olevat koulupyörät mahdollistavat myös koulukuljetusoppilaiden aktiivisen liikkumisen koulupäivän aikana.
34 % 1. ja 3. -luokkalaisista kokee, että koulussa kannustetaan oppilaita liikkumaan koulumatkat kävellen tai pyöräillen. Samalla tavalla vastasivat 5. luokkalaisista (50%) ja 7.- ja 9.-luokkalaisista 38 %.1
Mikä on fiksu koulumatka?
1Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024
2 Kallio, J., Turpeinen, S., ym., 2016. Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75(1).
3Merom, D., Tudor-Locke, C., Bauman, A. & Rissel, C. 2006. Active commuting to school among NSW primary school children: implications for public health. Health and Place 12 (4), 678–687.
4Esi- ja perusopetuksen koulukuljetukset 2020