Mitä kuuluu kunta? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjaa jatkaa Lappeenrannan kaupunki, joka osallistui vuoden 2024 Fiksusti kouluun –tietopajaan. Kysymyksiin vastaa Sanni Simonen, joka toimii Lappeenrannassa kaupunkikehityksen toimialan tuotantopäällikkönä vastuullaan kadut ja ympäristö, suunnittelu ja rakennuttaminen.
Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun?
Lappeenrannassa aktiivisten koulumatkojen edistämiseen on panostettu etenkin opetuspuolen viestintään panostamalla. Ensin on tarkasteltu, liikutaanko kunnassa kestävästi, ja sitten on mietitty, miten kestäviin valintoihin kannustetaan pienestä asti. Lappeenrannassa julkaistaan kulkutapaosuudet viiden vuoden välein. Nyt syksyllä julkaistut kulkutapaosuudet ovat seuraavat: Pyöräilyn kulkutapaosuus on 16 % ja kävelyn 14 %.
Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikunnan eteen on tehty?
Konkreettisia liikenneturvallisuutta edistäviä toimia on tehty etenkin infran suhteen: Suojateiden rakenteita ja koulujen saattoliikennejärjestelyitä on paranneltu. Lisäksi saattoliikenne ohjattu kauemmas koululta.
Lappeenranta on ottanut käyttöön koulukortit: Kaikki Lappeenrannan 15 koulua jakavat oppilailleen kotiin vietäviksi koulukortit, joiden avulla kannustetaan kestävään liikkumiseen. Korteilla havainnollistetaan koulumatkan pituus ja siihen käytettävä aika kulkumuodoittain kartalla. Niihin on myös merkitty parhaat reitit turvallisine teidenylityksineen. Tutustu koulukortteihin täältä.
Joissain kouluissa on myös Fiksusti kouluun -saattopaikat, jotka on sijoitettu sopivalle etäisyydelle koulusta niin, ettei saattoliikenne häiritse kouluun kävellen tai pyöräillen kulkevia. Samalla osoitetaan lapsiaan kuljettaville vanhemmille, ettei saattoliikenteen paikka ole ihan koulun vieressä.
Kouluissa on myös kampanjoitu eri tavoin, järjestetty pyöränhuoltopajoja ja vaihdettu nastarenkaita talvipyöräilyä varten.
Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa?
Eri hallinnonalat ovat tiiviissä yhteydessä uusissa kouluhankkeissa, kouluja rakennettaessa ja vanhoja saneerattaessa. Uusia kouluja suunniteltaessa parannetaan lähiympäristöä kokonaisvaltaisesti, kun taas vanhoilla kouluilla infratyöt ovat enemmän pistemäisiä.
Lappeenrannassa valmistui vuonna 2021 kestävän liikkumisen ohjelma ja vuonna 2019 pyöräilyn edistämisohjelma. Lisäksi kaupungissa on kestävän liikkumisen työryhmä, jonka alaryhmänä toimii Fiksusti kouluun -työryhmä. Kaupungissa toimii myös pyöräilyn edistämisen työryhmä, jossa on kaupungin viranhaltioiden lisäksi aktiivipyöräilijöitä.
Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota?
Koulukorttien tuottaminen oli suuri viestinnällinen panostus, jolla edistettiin koulumatkojen turvallisuutta. Myös reittiparannukset, suojateiden ylitysten ja valaistuksen kohentaminen luovat turvallisuutta. Näillä pyritään siihen, että kulkutavaksi valittaisiin yhä useammin kävely tai pyöräily, mikä vähentää autoliikennettä koulujen lähiympäristössä.
Missä asiassa kaupunkinne on onnistunut erityisen hyvin?
Poikkihallinnollinen työryhmien perustaminen on kunnassa tapa, jonka ansiosta kaupungissa toimii myös Fiksusti kouluun -työryhmä. Ryhmässä on kaupungin katuinfran ja -verkoston suunnittelusta ja rakentamisesta, kunnossapidosta ja koulun kiinteistöstä vastaavat edustajat, joukkoliikenteen ja kestävän liikkumisen edustajat, liikuntatoimi ja kasvatus- ja koulutoimen edustajat. Ryhmät kokoontuvat neljä kertaa vuosittain, jolloin käsiteltävien asioiden määrä pysyy sopivana. Myös etäkokousten käyttöönotto on helpottanut ryhmien kokoontumista. Kehittämiskohteet tuodaan yhteiseen poikkihallinnolliseen ryhmään ja käsitellään yhdessä. Esimerkiksi idea koulukorteista tuli kestävän liikkumisen työryhmältä, ja nyt kortit ovat jaossa kouluilla.
