Mitä kuuluu Fiksusti kouluun -kunta? – Inari

Mitä kuuluu? -juttusarjassa otamme yhteyttä Fiksusti kouluun -kuntiin ja kysymme, miten kunnilla menee aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyössä. Juttusarjassa on vuorossa Inarin kunta. Kysymyksiin vastasi Inarin kunnan vapaa-aikasihteeri Tuija Mikkonen.  

  1. Miten teidän kunnassanne liikutaan fiksusti kouluun? 

Pinta-alallisesti Suomen suurimassa ja pitkistä välimatkoistaan tunnetussa Inarin kunnassa koululaisista merkittävä osa on koulukuljetuksessa, mutta monella lapsista ja nuorista koulumatka soveltuu kuitenkin erinomaisesti kävellen tai pyörällä kuljettavaksi. Ivalossa alle viiden kilometrin päässä asuu noin puolet alakoululaisista. 

Koulumatkaliikkumista selvittävien kyselyiden mukaan useat myös taittavat alle kolmen kilometrin koulumatkansa kävellen ja pyörällä. Toki kyselyistä selvisi myös kolikon kääntöpuoli. 

’’Alle kolmen kilometrin matkoilla henkilöauton kyydissä koulumatkansa kulkevien lasten määrä oli huomattavan suuri, kouluun kuljettiin autolla jopa alle kilometrin matkoilla’’, Tuija Mikkonen toteaa. 

Inarissa koululaisten kulkutapaosuuksia selvitettiin Fiksusti kouluun -kyselyiden avulla. Ivalon koulun lisäksi kulkutapaosuuksia selvitettiin Inarin kirkonkylän koululla, Sevettijärvellä ja toisen asteen oppilaitoksessa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. 

2. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä fiksun koulumatkaliikkumisen eteen on tehty? 

Fiksusti kouluun -kyselyiden ja olosuhdekartoitusten avulla kehittämistoimenpiteitä selvitettiin koulukohtaisesti. Näin löydettiin parannuskohteita, joihin tarttumalla koulumatkojen turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa. 

Kyselyiden tulosten ja havaintojen perusteella on pystytty päättämään konkreettisista toimenpiteistä. Oppilaiden toiveesta pyöräpysäköintipaikkoja lisättiin koululle, ykkösluokkalaisille on otettu käyttöön pyöräajokortti. Kampanjoinnista ja tempauksista mainittakoon jo toista kertaa toteutettu Kävelevä koulubussi kevättalvella ja syyskuun aktiivisen koulumatkaliikkumisen kilometrikisa. Liikenneturvallisuusviikko hyödynnetään viestimällä liikenneturvallisuusasioista. 

Kävelevä koulubussi ei ole ideana Suomessa vieras, mutta Inarissa toteutustapa on ollut hieman erilainen. 

’’Kävelevän koulubussin liikennöidessä kaikki koulukuljetukset jättävät koulupihan sijaan koulukyyditysten piirissä olevat ala- ja yläkoululaiset kauemmas koulusta, josta oppilaat kävelevät jääpeitteisen Ivalojoen yli kouluun. Tällä tavoin koulumatkaan saadaan aktiivista liikettä 250 metriä per päivä enemmän’’, iloitsee Mikkonen. 

3. Miten fiksut koulumatkat näkyvät kaupungin infrastruktuurissa ja liikennesuunnittelussa? 

Fiksut koulumatkat ja niiden edistäminen ovat olennainen osa Inarin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa vuosille 2026–2030. Ohjelma on kunnan ensimmäinen kestävää liikkumista edistävä strategia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on myös yksi merkittävä painopistealue vuosi sitten päivitetyssä kuntastrategiassa.  

Inarissa Kävelevä koulubussi saattaa Ivalonjoen yli. Kuva: Tuija Mikkonen

4. Miten koulumatkojen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota? 

Koulumatkojen käsittely kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa varmistaa sen, että koulumatkojen turvallisuus otetaan huomioon kunnassa poikkihallinnollisesti sekä osana päätöksentekoa. Näin edistetään lasten itsenäistä liikkumista ja luodaan muutenkin tasa-arvoista liikenneympäristöä. 

Fiksusti kouluun -ohjelman toimenpiteiden sekä edistämisohjelman laatimisen yhteydessä on saatu kokonaiskuva koulujen lähiympäristön liikenneturvallisuudesta. Konkreettinen työ on auttanut tunnistamaan kouluja ympäröivän liikenneympäristön haasteita, kuten näkemäesteitä, hankalasti hahmotettavia risteyksiä sekä liian suuria ajonopeuksia. 

5. Missä asiassa kuntanne on onnistunut erityisen hyvin? 

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kirjoittaminen on ollut kunnan yhteinen panostus, jonka avulla asioita voidaan viedä systemaattisesti ja määrätietoisesti eteenpäin. Kävelevä koulubussi -tempaus on saanut runsaasti huomioita myös valtakunnallisesti. Kaikki positiivinen huomio, jolla voidaan edistää aktiivista koulumatkaliikkumista, on plussaa. Valokuva punaposkisista, hymy huulillaan koulumatkaansa kävelevistä lapsista ja nuorista on yksi parhaista keinoista vaikuttaa ihmisten asenteisiin, jotka muuten ovat varsin hankalia muutettavia!