Minkä ikäisenä pyöräilykasvatuksen voi aloittaa varhaiskasvatuksessa tai koulussa? Tuusulanjärven päiväkodin Orvokki-eskareiden mielestä viimeistään eskari-iässä. Lue jutusta, miten pyöräilyeskari sai alkunsa ja mitä siellä tehdään.
Koululaisten vanhempien keskuudessa elää sitkeästi yleinen harhaluulo, ettei pyörällä saa tulla kouluun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Näin ei kuitenkaan ole: koulut eivät voi kieltää pyöräilyä koulumatkoilla, sillä huoltajat päättävät siitä, miten kouluun kuljetaan. Päinvastoinkin voi ajatella: koulujen pitäisi pikemminkin kannustaa koululaisia pyöräilemään tai kävelemään, sillä mitä nuoremmille liikennekasvatuksen aloittaa, sitä varmemmin lapset oppivat liikkumaan turvallisesti liikenteessä. Lisäksi into pyöräillä voi jatkua lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen! Harvassa ovat kuitenkin tapaukset, joissa pyöräilyopetus on toiminnan keskiössä, mutta nyt sellainen on löytynyt! Tuusulanjärven päiväkodin Orvokki-eskarit käyvät pyöräilyeskaria!
Mitä pyöräilyeskarissa tehdään?
Pyöräilyeskarissa poljetaan esimerkiksi kaikki retket pyörällä: käydään lähimetsissä, urheilukeskuksessa, luistelemassa, museoissa, kotikirkossa… missä eskarit nyt ylipäänsä käyvät. Viikossa on kaksi- kolme pyöräilypäivää. Joskus pyöräillään myös koulun pihalla ja rakennetaan erilaisia ratoja, joiden avulla harjoitetaan pyöräilynhallintaa ja jonossa ajamista. Yleensä vuosi etenee niin, että syksyllä harjoitellaan ja siitä edetään pyöräilemään liikenteen sekaan –turvallisuus edellä. Esimerkiksi reitit suunnitellaan etukäteen niin, ettei autoteitä ole vieressä ja käytetään aina pyöräteitä. Reiteillä myös huomioidaan ja käydään nimenomaan läpi liikennesääntöjä. Eskarilla on käytössään myös yksi varapyörä, jolla matka taittuu, jos oma on unohtunut kotiin tai vaatii huoltoa.
Vuoden kohokohtana Tuusulanjärven kierros
Perustoiminnan tulokset testataan taitojen mukaan Tuusulanjärven kierroksella, joka on 18 kilometrin mittainen reitti. Tämä edellyttää, että kaikilla on oikeankokoinen pyörä ja lukuvuoden aikana on päästy pyöräilemään pidempiä retkiä. Yhdellä järvenympäri -kierroksella sade pääsi yllättämään, ja pikaisempaa paluuta pohdittiin ihan lastenkin kanssa. Tällöin eräs eskarilainen kuulutti: “Olemme urheilueskari, me ei luovuteta”, ja näin matka jatkui sitkeästi sateesta huolimatta koko kierroksen.
Toiminta muotoutui ulkoilutoiminnasta pyöräilyksi
Tuusulassa toimi Lahelantertun päiväkodissa eskari, joka on luonto- ja ulkoilupainotteinen. Eskarissa toteutettiin myös Suomen ladun Metsämörri-toimintaa. Kun pyöräily tuli osaksi eskarin toimintaa, sai Anne Hartonen kipinän pyöräilyeskarista. Kun pyöräily astui kuvioon, innostui nykyistä pyöräilyeskaria vetävä Anne Hartonen toiminnasta niin, että aloitti itse pyöräilytoiminnan. Näkemyksiä kyseltiin toki ensin vanhemmilta.
Alussa epäilyksiä, lopussa kiitos seisoo
Pyöräily jakaa mielipiteitä, niin Tuusulanjärven päiväkodissakin. Mutta ovat murheet, huolet tai muut epäilykset minkälaisia tahansa, eskarin lopussa toiminta saa pelkkää kiitosta. Yleensä käy jopa niin, että kielteisimmin alussa suhtautuneet ovat loppumetreillä eskariope Anne Hartosen sanoin “supertyytyväisiä”. Yhden vanhemman kiitos liittyi siihen, että tulevaisuudessa ensimmäiselle luokalle mennessä vähän pidempi koulumatka taittuu varmasti eskarista saatujen kokemusten avulla pyörällä. Tyytyväisiä ovat vanhempien lisäksi myös eskaritoiminnan varhaiskasvattajat ja opettajat. Heidän mukaansa nykyään lisääntynyt levottomuus vähenee selkeästi pyöräilytoiminnan myötä. Keskittyminen yleensä lasten keskuudessa on parempaa pyöräilevien lasten keskuudessa kuin yleensä. Myös keskittyminen itse pyöräilyn aikana on voimakkaampaa kuin esimerkiksi sisäleikeissä. Opettajat kertovat myös sosiaalisten taitojen karttuvan pyöräilyn myötä. Liikunnalla on tärkeä merkitys oppimiseen.
Mikä ihmeen pyöräilyeskari – ja miksi?
Anne Hartonen ja Hanna Kangas paljastaa vielä huolensa ja pääasiallisen motiivinsa toiminnan järjestämiseen: Liikkumattomuus lasten keskuudessa on asia, johon jo eskari-iässä pitäisi tarttua, ja paras keino tähän on pyöräilykasvatus. Fiksusti kouluun –ohjelma näkee, että toiminnalla on monia positiivisia seuraamuksia. “Orvokkien toiminnalla varmistetaan, että kouluun siirryttäessä kaikilla on pyöräilytaito hallussa. Toiminta on myös yhdenvertaisuusteko: Tulevaisuudessa tämän eskarin KAIKKI lapset ovat valmiimpia liikkumaan itsenäisesti liikenteessä. Lasten elinpiiri on laajempi ja todennäköisesti onnettomuuksien riski myös pienempi” toteaa toiminnasta Fiksusti kouluun –ohjelman asiantuntija Tanja Onatsu.