Koulujen lähiympäristöjen rauhoittaminen – VeloFinland 2025 -seminaarin antia 

Miten rauhoittaa koulujen lähiympäristöjä? Mitkä ratkaisut ovat vaikuttavia käytännössä? Näitä pohdittiin tämän vuoden VeloFinland –seminaarin osuudessa “Koulujen lähiympäristöjen rauhoittaminen – vaikuttavia ratkaisuja käytäntöön.” 

Fiksusti kouluun ja WSP Finland pitivät yhteisen alustuksen koulujen lähiympäristöjen rauhoittamisesta autoliikenteeltä ja vaikuttavista ratkaisuista VeloFinlandissa 26.9.2025. Tilaisuuden tarkoituksena oli, että osallistujat saavat tietoa kouluun autolla kuljettamisen syistä ja taustoista sekä ideoita ja ajatuksia erilaisista ratkaisuista, jotka tukevat koululaisten aktiivista koulumatkaliikkumista. 

Saattoliikenteen konkretia 

Yleisesti ajatukset suomalaisten lasten ja nuorten aktiivisen koulumatkaliikkumisen määrästä ovat positiivisia. Kuitenkin Fiksusti kouluun -ohjelma kuulee toisenlaista viestiä kouluilta: Lapset saatetaan usein kouluihin autokyydeillä ja tämä luo turvattomuutta koulujen lähiympäristöön. Saattoliikenne on usein iso ongelma.  Vanhemmista 77 % on huolissaan liikenneturvallisuudesta koulumatkan varrella (Koulumatkojen kulkutavat huoltajien silmin, Turunen ym. 2023). Tämä voi harmittavasti johtaa siihen, että lapsia ei päästetä kulkemaan kouluun itsenäisesti.  

Mitä useampi vanhempi kuljettaa lapsensa kouluun autolla, sitä turvattomammaksi koulujen lähiympäristö muuttuu. Tanja Onatsu esitteli saattoliikenteen konkretian: Jos tarkasteluun otetaan 200 oppilaan koulu, jonka oppilaista 26 % saa aamulla autokyydin usein tai hyvin usein, tarkoittaa se 52 autoa ruuhkauttamassa koulun lähiympäristöä samaan aikaan. Tämä todellisuus on haaste, johon aktiivisten ja kestävien koulumatkojen edistämistyö kerta toisensa jälkeen törmää.  

Ratkeaako saattoliikenne sitä helpottamalla?  

Sanna Ojajärvi kuvasi saattoliikenteen problematiikkaa esityksessään: Saattoliikenne voi aiheuttaa negatiivisen kierteen ja ruokkia itse itseään. Joskus sitä myös ratkotaan rakentamalla uusi hieno saattopaikka tai varoittelemalla lapsia vaaran paikoista, mikä ei taas rohkaise lapsia itsenäiseen kulkemiseen. Tämä voi pahimmillaan vähentää lasten itsenäistä kulkemista ja itsenäistymisen mahdollisuuksia ja haluja.  

Onneksi keinoja lähiympäristön rauhoittamiseksi on. Parhaimpia käytäntöjä pitää jakaa, kokeilla ja muuttaa todellisuudeksi, mitä tehtiin käytännössä VeloFinland-seminaarissa.  

Oppeja koulujen lähiympäristöjen rauhoittamisesta maailmalta 

Leila Soinio ja Laura Poskiparta esittivät oppeja maailmalta, tarkemmin Tanskasta ja Norjasta.  Laura Poskiparta esitteli myös Vantaalla toteutetussa koulumatkahankkeessa tuotetun kouluvyöhykkeen idean ja siihen liittyvät keskeiset toimenpiteet.

Maailmalla siis tapahtuu paljon positiivista, ja oppeja on hyvä jakaa myös Suomeen:  

  • Kööpenhaminassa on toteutettu kymmenelle koululle turvallisuusvyöhyke, jolla autolla ajaminen on kielletty arkiaamuisin klo 7.30-8.30. Myös katuympäristö viestii vahvasti siitä, että tila on muutakin kuin autojen läpiajoliikennettä varten. Kokeilusta on saatu positiivista palautetta: Lähiympäristössä oli aiempaa vähemmän autoliikennettä ja kävely ja pyöräily on ollut turvallisempaa. Konsepti on päätetty laajentaa kaupungin muihinkin kouluihin.  
  • Eri puolilla Norjaa on toteutttu Hjertesone (Sydänvyöhyke) -konseptia, joka on maantieteellisesti määritelty alue koulun ympäristössä, jossa kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuteen. Vyöhykkeen liikenneturvallisuus-toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä koulun, vanhempainyhdistyksen, kunnan ja paikallisen Liikenneturvan kanssa. Esimerkkitoimenpiteitä on listattu niin fyysisen ympäristön ratkaisuissa kuin asenteisiin vaikuttamisessa.  
  • Esityksessä mainittiin myös, että Pariisiinkin on perustettu jopa 300 koulukatua. 

Liikenteen rauhoittamiseksi tarvitaan yhteinen tahtotila. Tähän tähtäävinä toimenpiteinä mainittiin keskustelun käynnistäminen ja kaikkien olennaisten tahojen mukaan kutsuminen, koulukohtainen suunnittelu, koulun ympäristön olosuhdekartoitus ja autoliikenteeltä rahoittamisen toimenpiteet.  

Lopuksi keskusteltiin noin 20 asiantuntijan, liikennesuunnittelijan ja kunnan edustajan kesken mm koulumatkaliikkumisen edistämisen vastuutahoista ja millaisin argumentein asiaa voitaisiin yhdessä edistää. Kansainvälisissä esimerkeissä liikenteen rauhoittamista koulujen lähellä perustellaan liikenneturvallisuuden lisäksi esimerkiksi ilmanlaadun paranemisella ja melun vähenemisellä. Suomessa nämä argumentit ovat olleet vielä sivuroolissa. 

Esityksen pitäjät: 

Sanna Ojajärvi ja Tanja Onatsu,  Fiksusti kouluun 

Leila Soinio ja Laura Poskiparta, WSP Finland 

VeloFinland on pyöräliikenteen seminaari, joka tuo yhteen pyöräliikenteen edunvalvojat, kaupunkikehityksen sekä pyörämatkailun ammattilaiset, päättäjät, opiskelijat ja aktiivit. Seminaarissa tarjoillaan pyöräliikenteen, kaupunkisuunnittelun ja pyörämatkailun viimeisimpiä kuulumisia, tutkimustuloksia, oivalluksia ja innovaatioita. Tämä järjestyksessä yhdestoista VeloFinland järjestettiin 25.-26.9. Lappeenrannassa.