Julkine-tutkimus toteutti yläkouluissa lukuvuoden mittaan toimintaa, jolla pyrittiin vaikuttamaan koulu- ja vapaa-ajan matkoihin. Työpajoissa ja viestinnässä hyödynnettiin esimerkiksi Fiksusti kouluun -materiaaleja.
Yläkouluikäisten koulu- ja vapaa-ajan matkojen liikunnallisuuden ja kestävyyden lisääminen ei ole helppo homma. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne joutuvat kilpailemaan vahvan aseman omaavien mopoilun ja autoilun kanssa. Pitkät välimatkat ja harvat joukkoliikenneyhteydet suurten kaupunkien ulkopuolella hankaloittavat asiaa. Julkine-tutkimuksessa paneudutaan aiheeseen etsien tietoa vaikuttavista toimenpiteistä.
Tutkimus toteutetaan kouluissa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston yhteinen, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Julkine-tutkimus pyrkii edistämään kouvolalaisten ja mikkeliläisten 13–15-vuotiaiden nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä aktiivisten ja kestävien kulkumuotojen käyttöä arjessa. Vapaaehtoiset osallistujat on rekrytoitu koulujen kautta. Koulut on jaettu satunnaisesti koeryhmään ja kontrolliryhmään. Kumpaankin ryhmään kuuluu kaksi koulua Kouvolasta ja kaksi Mikkelistä.
Syksyllä 2024 kaikki osallistujat osallistuivat fyysisen aktiivisuuden mittaukseen. Mittaus toteutettiin reiteen kiinnitettävällä mittalaitteella. Kahdeksan päivän mittauksen jälkeen osallistujat vastasivat kulkumuotojen käyttöä ja kuljettujen matkojen pituuksia selvittävään karttakyselyyn. Tämän jälkeen aloitettiin koeryhmälle suunnattu interventiotoiminta. Toimintaan kuului kouluissa pidettyjä työpajoja sekä säännölliset videoviestit nuorille ja uutiskirjeet huoltajille. Tavoitteina oli lisätä aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja sosiaalista tukea.
Askelia eteenpäin
Syyslukukaudella aloitettiin oppitunneilla, joilla hyödynnettiin Helsingin kaupungin Ilmari ilmastoviisas liikkuja -toiminnan tuoreita yläkoululaisille suunnattuja materiaaleja. Nuoret pitivät etenkin Askel eteenpäin -roolipelistä, jossa asetuttiin erilaisten kulkijoiden asemaan sekä pohdittiin heidän tarpeitaan.
Seuraavassa työpajassa käsiteltiin hiilijalanjälkeä. Ryhmien kirjaamat esteet ja ratkaisut hiilijalanjäljen pienentämiselle kulkivat koululta toiselle ja täydentyivät toisten ajatuksilla. Tehtävän myötä myös havaittiin samankaltaisuuksia ja eroja alueiden välillä. Yhteistä oli esimerkiksi kokemus liian pitkistä välimatkoista. Eroja puolestaan löytyi esimerkiksi suhteesta pimeällä liikkumiseen: kun jossakin välteltiin huonosti valaistuja teitä, toisaalla otsalamput olivat normaalia arkipäivää.
Arvojen pohjalta
Kevätlukukaudella työpajoissa olivat aiheina ensinnä liikkumiseen liittyvät arvot. Nuoret keskustelivat eri kulkumuotojen hyvistä puolista esimerkiksi LIITO ry:n julkaiseman opetusmateriaalin ja omien kokemustensa pohjalta. Sen jälkeen toteutettiin Nuorten Akatemian Viisaan liikkumisen työpajaa soveltaen omiin arvoihin pohjautuvien reittien suunnittelu. Ryhmät suunnittelivat kartalle reitin sovittuun paikkaan siten, että kulkisivat mahdollisimman hyvin omien arvojensa mukaisesti. Nuorten valitsemat arvot vaihtelivat nopeudesta ja helppoudesta viihdyttävyyteen ja rentouteen.
Matkapaneeli ja pyöränhuolto
Fiksusti kouluun -ohjelman liikenneraadin mallia hyödynnettiin, kun toteutettiin Julkine-matkapaneelit. Tällä pyrittiin osallisuuden kokemusten vahvistamiseen. Tapahtumia pohjustettiin liikenneympäristöjen hyviä ja huonoja puolia koskevalla karttakyselyllä. Matkapaneeleihin saatiin mukaan paikallisia liikennesuunnittelijoita ja päättäjiä, ja syntyi vilkasta keskustelua liikkumiseen, liikenteeseen ja ympäristön kehittämiseen liittyvistä asioista.
Kevään tultua osallistujille annettiin vielä oppia polkupyörän perushuollosta. Palautteen perusteella suuren osan taidot ja tiedot karttuivat.
Arkeen sovittamista
Nyt toukokuussa 2025 tutkimus on edennyt loppumittausvaiheeseen, jossa toistetaan alun aktiivisuusmittaus ja karttakysely. Kesän ja tulevan syksyn aikana syvennytään analysointiin ja raportointiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä nuorten arjen kulkemisista ja interventioiden vaikutuksista nuorten liikkumiseen. Vastaavia tutkimuksia on vähän.
Kouluissa aihetta pidetään hyvin tärkeänä, mutta haasteena voi olla, kuinka ulkopuolisten tutkijoiden toteuttama toiminta saadaan sovitettua koulun arkeen. Se edellyttää tutkijoiden ja koulun henkilökunnan joustavaa yhteistyötä. Kouluaikana toteutettu interventio on hyvinkin varteenotettava keino vaikuttaa nuorten liikkumiseen. Kuitenkin vaikutuksia väistämättä rajoittaa se, että kulkemiseen liittyy monia tekijöitä, kuten kaverit, välimatkojen pituus ja julkisen liikenteen verkostot.
Kirjoittajat: Elina Hasanen ja Anja Härkönen
Tietoa Julkine-tutkimuksesta: www.xamk.fi/julkine
