BLOGI: Talvella pyöräily, miksi ei?

Ihminen on kummallinen kokonaisuus. Olemme luotuja liikkumaan emmekä pysy terveenä ja toimintakykyisenä ilman liikuntaa. Samalla meidät on kuitenkin varustettu kyltymättömällä kyvyllä keksiä syitä ja keinoja olla liikkumatta. Kun kouluun ei enää nykyään hiihdetä kesät talvet sudet kintereillä eikä kotonakaan tarvitse kantaa halkoja pönttöuuniin, jää arkiliikunnan määrä monella meistä liian vähäiseksi.

Pyöräilyä talvella lumettomassa Etelä-Suomessa. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee, liikennemelu vähenee ja kaupungeista tulee viihtyisämpiä paikkoja.

Koulumatka on kuitenkin se päivittäinen hetki, jonka jokainen oppilas voi todella helposti valjastaa tuottamaan itselleen terveyttä ja hyvää oloa. Tarvitsee vain kulkea kouluun omin voimin, ilman moottoroitua apua. Pyöräily on tähän kulkemiseen erinomainen valinta.

Pyöräilyn hyötylista on mittava: se on nopeaa, kohottaa mielialaa, lisää hyvinvointia ja pidentää elinikää. Pyöräilyn ansiosta ilmanlaatu paranee, liikennemelu vähenee ja kaupungeista tulee viihtyisämpiä paikkoja. On jopa todettu oppimistulosten parantuvan niillä oppilailla, jotka pyöräilevät kouluun!

Miksi sitten olemme tottuneet ajattelemaan, että talvella kouluun ei voi pyöräillä? Ovatko vain kevät, kesä ja syksy pyöräilyyn sopivia vuodenaikoja? Ainakin kylmyyden aiheuttama epämukavuus, lumen ja jään liukastamien pyöräilyreittien vaarallisuus ja pimeys ovat varmasti vaikuttaneet näiden mielikuvien muodostumiseen joten tarkastellaanpa niitä hieman tarkemmin.

Kylmyys

Vaikka viime talvi oli Etelä-Suomessa oikeastaan vain pitkä syksy, on talvisin Suomessa jatkossakin kylmä. Kylmässä ulkoiluun tarvitaan siihen sopiva ulkoiluvaatetus mutta vastoin yleistä luuloa, ei talvella pyöräilyyn vaadita erityisiä talvipyöräilyvaatteita. Se vaatetus, millä tarkenee miellyttävästi kävellä bussipysäkille tai viettää välitunnin, riittää hyvin myös talviseen koulumatkapyöräilyyn. Lämpimät käsineet ja kaulan suojaaminen kaulaliinalla ovat tärkeitä ja mahdollisuus säätää kehon lämpöä esim. takin vetoketju avaamalla on plussaa. Räntä- tai sadekuuron sattuessa vettähylkivä takki on myös hyvä asia, mutta täysi vedenpitävyys ei ainakaan lyhyillä matkoilla ole tarpeen.

Se vaatetus, millä tarkenee miellyttävästi kävellä bussipysäkille tai viettää välitunnin, riittää hyvin myös talviseen koulumatkapyöräilyyn.

Epämukavuuden lisäksi kylmyys voi aiheuttaa teknisiä haasteita. Näitä tulee, jos fillarin vaihde- ja jarruvaijereissa tai lukossa oleva lika ja kosteus pääsee jäätymään. Paras keino näiden ongelmien ennaltaehkäisyyn on puhdistaa kriittiset kohdat pyörästä ennen talvea, huolto joka jokatapauksessa pitää pyörälle ajoittain tehdä. Lisäksi esim. lukon voitelu oikeanlaisella lukkoöljyllä auttaa pitämään sen sulana myös kovilla pakkasilla.

Kylmyys ei siis vaikuta olevan este talviselle koulumatkapyöräilylle.

Lumi, jää ja liukkaus

Lumen ja jään aiheuttama liukkaus on lappeenrantalaisten koululaisten mielestä suurin syy olla pyöräilemättä talvella (tämä tuli ilmi Talvipyöräillen kouluun-projektin järjestämässä kyselyssä talvella 2020). Liukkaus onkin kiistatta pyöräilyä vaarantava tekijä, sillä pyörällä kaatuminen on aina vaarallinen asia. Liukkaus on kuitenkin vaarallista vain silloin, kun on liukasta ja kaikki talvipäivät eivät ole liukkaita.

Superliukkaat pääkallokelit on helppo ennustaa ja mustan jään aiheuttamat vaarat helpottavat heti, kun ensimmäiset hiekoitukset pyöräteille on tehty. Myös pyöräilyä haittaavat lumipyryt tai loskakelit esiintyvät vain muutamana päivänä koko talven aikana.

Liukkaus on siis syytä ottaa vakavasti, mutta se ei kelpaa perusteeksi olla koko talvi pyöräilemättä. Pyöräily onnistuu erinomaisesti niinä päivinä kun pyörätiet ovat aurattuja ja hiekoitettuja. Ja näitä päiviä on valtaosa talvipäivistä. Vannoutuneempi talvipyöräilijä hankkii pyörään nastarenkaat ja liikkuu sujuvan turvallisesti fillaroiden liukkaampinakin päivinä.

Pimeys
Heijastinliivit lisäävät pyöräilijän näkymistä.

Pimeä aika on liikenteessä haastavaa aikaa ja se asettaa vaatimuksia kaikille liikkujille. Ajoneuvoilla tulee ajaa hitaammin, jotta reagointiaikaa jää yllättäviä tilanteita varten, ja valojen tulee olla kunnossa. Pyöräilijällä kuuluu tieliikennelain mukaan olla pyörässä etu- ja takavalo. Lisäksi pyörissä on lähes aina vakiovarusteena heijastimia ja niitä on fillariin myös helppo lisätä. Nämä heijastimet ovat aina pyöräilijän mukana, toisin kuin vaatteisiin kiinnitettävät heijastimet jotka usein unohtuvat “sen toisen” takin hihaan. Pimeys on liikenteessä riskejä kohottava tekijä, mihin pyöräilijänkin tulee varautua, mutta riittävä syy jättää fillaroimatta se ei kuitenkaan ole.

Eli, talvellakin voi pyöräillä. Ja se kannattaa!

Älä siis laita pyörääsi syksyllä syvälle varastoon vaan varaudu käyttämään sitä valtaosana talvipäivistä. Pue päälle hyvät hanskat ja normaalit talvivaatteet sekä laita pyörään hyvät valot. Tsekkaa sääennustetta ja ikkunasta ulos: jos keli on erityisen hurja ja liukas, harkitse muita kulkutapoja.

Ja sitten se tärkein: aja fillarillasi myös talvella! Palkaksi saat nopean koulumatkan, hyvän olon ja terveyttä.

Matti Pesu
Kirjoittaja on lappeenrantalainen pyöräilyaktiivi ja Suomen Pyöräilynohjaajat ry:n puheenjohtaja


Aiheesta voi keskustella Twitterissä tunnisteella #fiksustikouluun