Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu edellyttää ajattelutapojen muuttamista ja erilaisten ristiriitojen tunnistamista. Etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla kävely ja pyöräily tulee nostaa strategioissa ja suunnittelussa ensisijaisiksi kulkutavoiksi. Myös aktiivisilla koulumatkoilla on tärkeä rooli.
Tämä käy ilmi hallituksen tilaamasta ja 16. syyskuuta julkaistusta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnat, valtio, työnantajat ja koulut voivat edistää kävelyä ja pyöräilyä.
Tutkimuksessa esitetään kahdeksan suositusta:
- Kävely ja pyöräily ensisijaisiksi liikkumisvaihtoehdoiksi etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla
- Lisää taloudellisia kannustimia
- Tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken ja vastuut selviksi
- Selkeät tavoitteet ja tarkempaa seurantaa
- Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ristiriidat ratkaistava tutkittuun tietoon perustuen
- Kävely- ja pyöräilyinfraa kehitettävä nopeammin
- Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin nykyistä nopeampi kehittäminen on keskeinen edellytys aktiivisen liikkumisen lisääntymiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisten väestöryhmien tarpeisiin, kuten koululaisten liikkumiseen.
- Kävely ja pyöräily ympärivuotisiksi
- Digitaaliset sovellukset käyttöön
Koulut kävelyn ja pyöräilyn edistäjinä
Tutkimuksessa aktiivisia koulumatkoja on käsitelty omassa luvussa otsikolla Koulut kävelyn ja pyöräilyn edistäjinä. Yhteenvedossa ja suosituksissa todetaan muun muassa näin:
- Koulujen suurimmat mahdollisuudet aktiivisen liikkumisen edistämisessä ovat innostaminen kävelyyn ja pyöräilyyn sekä liikenteessä tarvittavien taitojen opettaminen niin teoreettisesti kuin konkreettisestikin. Tässä voidaan hyödyntää myös eri sidosryhmien apua.
- Kouluyhteisön kävely- ja pyöräilymyönteinen liikkumiskulttuuri ja kannustava ilmapiiri ovat tärkeitä tekijöitä.
- Pienten koululaisten pyöräilyrajoitusten tarpeellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti. Yksi mahdollisuus on, että pyöräilyn rajoittamisen sijaan kannustetaan saapumaan pyörällä huoltajan kanssa.
- Opetussuunnitelmaan kuuluvan liikennekasvatuksen keinoin koulussa voidaan opetella liikennesääntöjä ja pyörän käsittelytaitoa oppilaiden itsenäisen liikkumisvalmiuden edistämiseksi sekä harjoitella turvallisia koulureittejä.
- Koulupyöristä on saatu hyviä kokemuksia. Se, että kaikilla olisi pyörä tai mahdollisuus lainata sellainen koulusta, antaisi kouluissa lisämahdollisuuksia tehdä erilaisia asioita.
- Koulujen aktiivisen liikkumisen edistämisessä tarvitaan yhteistyötä sekä laajaa poikkihallinnollisuutta niin valtion tasolla kuin kunnissa.
- Koulumatkaliikkumisen kulttuurin pysyvien muutosten saavuttamiseksi vaaditaan laajempaa muutosta olosuhteissa ja asenteissa. Koululaisten kävelyn ja pyöräilyn edistämisen haasteisiin voidaan tarttua koulun, vanhempainyhdistyksen ja vanhempien yhteistyöllä
- Vanhempien asennoitumisella ja panostamisella on suuri merkitys koulumatkaliikkumiseen ja aktiivisen liikkumisen positiivinen ilmapiiri onkin hyvä pyrkiä ulottamaan koteihin asti, sillä arjen valinnat tulevat kotoa.
- Liikenneturvallisuudella on iso vaikutus etenkin vanhempien halukkuuteen kannustaa lapsiaan aktiiviseen koulumatkaan ja siksi liikenneturvallisuuden parantaminen on tärkeää koulumatkaliikkumisen edistämiseksi. Koulun ympäristön tulee viestiä vanhemmille, että kouluun kulkeminen kävellen ja pyöräillen on turvallista.
- Turvalliset liikennejärjestelyt ovat oleellinen mahdollistaja koululaisten kävelylle ja pyöräilylle.
Katso koko tutkimus valtioneuvoston kanslian sivuilta.
Lue lisää tutkimuksesta valtioneuvoston kanslian sivuilta.
Lue Ylen juttu aiheesta Ylen sivuilta.
Lue Fiksusti kouluun -ohjelman vinkit päättäjille aktiivisten koulumatkojen edistämiseen.