Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes on julkaissut keväällä 2026 tuoretta tutkimustietoa liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Liikettä arjessa säällä kuin säällä – Liikkumisen olosuhteet varhaiskasvatuksessa -julkaisua sekä sen havaintoja varhaiskasvatuksen olosuhteista, erityisesti aktiiviseen arkiliikkumiseen kannustavista tekijöistä.
Lyhyetkin matkat kuljetaan henkilöautolla
Matka varhaiskasvatukseen on useimmiten lyhyt: “Noin puolella lapsista se on korkeintaan kilometrin, ja kaupunkimaisissa kunnissa 77 prosenttia asuu enintään kahden kilometrin päässä yksiköstä (Mehtälä ym., 2024).” Matkan pituutta tarkastellen aktiivisten kulkutapojen valinnalle on siis hyvät edellytykset. Alle puolen kilometrin matkat taittuvat lapsilta ja heitä saattavilta aikuisilta aktiivisesti, mutta matkan kasvaessa kilometrin mittaiseksi tapahtuu muutos: Yli kilometrin matkalla lapset saatetaan moottoriajoneuvolla talvella hyvin usein (moottoriajoneuvojen kulkutapaosuus 86 %), mutta myös kesällä 73 prosenttia lapsista kuljetetaan autolla varhaiskasvatukseen.
Fiksusti kouluun –ohjelmassa on havaittu, että koulumatkat taitetaan usein sillä tavalla, mikä on vanhempien ja perheen arjen kannalta tehokkain. Voidaan siis olettaa, että myös varhaiskasvatusmatkoissa matkaa määrittävämpi tekijä on arjen sujuvuus ja työmatkan mukaan määritelty kulkumuoto.
Saattoliikenne koetaan vaaralliseksi
Julkaisun mukaan saattoliikenne aiheuttaa turvattomuutta etenkin pysäköintialueilla: “Saattoliikenteen tai muun henkilöautoliikenteen aiheuttamia vaaratilanteita kävellen tai pyöräillen pysäköintialueella kulkeville piti todennäköisinä lähes puolet vastaajista (49 %).” Liikenneympäristön ja vaaranpaikkojen kartoituksesta ei oltu kovin tietoisia. Vastaajista 58 prosenttia ei osannut sanoa, oliko kartoitusta tehty viimeisen viiden vuoden aikana, mutta toisaalta taas noin kolmanneksessa yksiköistä kartoitus oli varmasti tehty.
Aktiivista liikkumista tukevat ratkaisut varhaiskasvatuksessa
Lasten pyöräilytaitojen karttumiselle on hyvä valmius, sillä harjoitteluun sopivia potku- tai polkupyöriä on tarjolla 81 prosentissa yksiköistä. Valtaosassa varhaiskasvatusyksiköitä on mahdollisuus jättää rattaita, lasten pyöriä ja muita kulkuvälineitä päivän ajaksi (89 %) ja myös pyörien lukitus kiinteään telineeseen onnistuu myös suurimmassa osassa yksiköitä (68 %), peräkärryjen lukitus vain noin kolmasosassa (36 %).
Pyöräpysäköinnissä on kuitenkin parantamisen varaa: Pääosa pyörätelineistä on rengastelineitä (73 %), mutta nykyisiä pyöräpysäköinnin laatustandardeja vastaavia runkolukittavia telineitä oli harvoin, 13 prosentissa yksiköitä. Muita pyörien säilytykseen ja lukitsemiseen liittyviä toimenpiteitä raportoitiin myös: katos pyörille (21 %), valaistus ja talvikunnossapito (41 %).
Pyöräpysäköinnin laadun ja pyöräpysäköintialueen turvallisuuteen panostamalla voitaisiin parantaa aktiivisen kulkemisen mahdollisuuksia, todetaan raportissa.
Tukea ja asiantuntemusta aktiivisten ja kestävien varhaiskasvatusmatkojen kehittämiseen ja edistämiseen löytyy Fiksusti kouluun -ohjelmasta.
Varhaiskasvatusta koskevan julkaisun voi lukea täältä.
Raportit perustuvat syksyllä 2025 toteutettuihin valtakunnallisiin kyselyihin, joissa selvitettiin oppimis‑ ja opiskeluympäristöjen fyysisiä edellytyksiä liikkumiselle. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 562 varhaiskasvatusyksikköä, 573 koulua, 116 lukiota, 57 ammatillisen oppilaitosta, 17 yliopistoa sekä 37 ammattikorkeakoulua.
