Miten huomioida erilaiset kuntalaiset aktiivisen ja kestävän liikkumisen suunnittelussa? Miten ikäryhmät eroavat ja mitkä ovat liikkumisen erityispiirteet?
Kuntien aktiivisen ja kestävän liikkumisen suunnittelussa on hyvä miettiä, kenen tarpeista käsin asiaa tarkastellaan. Kaikilla ikäryhmillä on omat erityispiirteensä. Näitä kuvattiin Tanja Onatsun ja Marianne Turusen pitämässä esityksessä VeloFinland -seminaarissa 26.9.2024.
Huomioita eri ikäryhmistä: Mikä liikkumista määrittää?
Aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen kasvetaan varhaislapsuudessa ja lapsuudessa pitkälti perheen liikkumistapoja mallintaen, joskin varhaislapsuudessa korostuvat leikki ja ilon kokemukset, ja lapsuudessa taas itsenäisyyden lisääntyminen ja kavereihin vertailu. Nuoruudessa haetaan itsetuntoa myös liikkumisessa, ja kaveripiirin merkitys kasvaa – mikä vaikuttaa esimerkiksi siihen, hankitaanko mopo- tai ajokortti heti mahdollisuuden avautuessa. Aikuisuudessa tottumukset ovat pitkälti rakentuneet ja aikuinen päättää jo perheensä liikkumistavoista. Ja kaikki ruuhkavuosia elävät tai eläneet tietävät ajan käytön merkityksen: Oli kulkupeli mikä tahansa, sillä pitää päästä tehokkaasti perille.
Liikkeen lisäämisessä on rohjettava nostaa esiin myös negatiivisia kehityskulkuja. Huomionarvoista on etenkin se, että nuoruudessa aktiivinen koulumatkan taittaminen harmillisesti vähenee: Kun 11-vuotiaista aktiivisesti kulkee 85 prosenttia koululaisista, putoaa määrä 15 ikävuoteen mennessä 59 prosenttiin. Myös aikuiset näyttävät huonoa esimerkkiä: Työmatkoista vain 26 prosenttia tehdään kestävillä kulkutavoilla eli jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä.
Varhaislapsuuden liikkumisen moninaisuus – ja miten suhtautua pyörän kyydissä passiivisesti matkustamiseen?
Varhaislapsuudessa päästään nauttimaan monenlaisesta kulkupelistä. Lapsia nimittäin kuljetetaan päiväkotiin autoilun ja pyöräilyn lisäksi esimerkiksi potkukelkalla, pulkalla, rattaiden kyydissä, rattikelkalla tai laatikkopyörän kyydissä ja pyörän peräkärryssä. Monilla vanhemmilla on varmaan käynyt mielessä, onko esimerkiksi pyörän kyydissä kuljettaminen yhtä lailla passivoivaa kuin autoon istuttaminen. Huoli sikseen: Tutkimusten mukaan ulkoileva hyötyy ulkoilusta, vaikkei tekisi lihastyötä. Monet tutkimukset puoltavatkin viheralueilla ja ulkona liikkumisen hyötyjä. Miksemme siis nauttisi hapesta vaikka koulu- tai päiväkotimatkaa taittaen? Aktiivisesti työmatkansa kulkevat huoltajat myös kannustavat esimerkillään lapsia ja nuoria ja edistävät näin lastensa liikunnallisen elämäntavan syntymistä.
Mistä apua aktiivisen ja kestävän liikkumisen edistämiseen?
Esityksen lopussa kerrottiin tahoista, joista saa apua aktiivisen ja kestävän liikkumisen edistämiseen.
- Fiksusti kouluun -ohjelma tarjoaa tietoa, ratkaisuja ja yhteistyötä kestävän koulumatkaliikkumisen edistämiseen.
- Liikkuva työelämä tarjoaa Viksu -työkalun, joka auttaa valitsemaan työyhteisölle sopivimmat työmatka- ja henkilöstöliikkumisen toimenpiteet.
Liity siis verkostoihin lisäämään kestävää ja aktiivista liikkumista!
Esityksen pitäjät:
- Tanja Onatsu, asiantuntija
- Marianne Turunen, tutkija
Liikkuva ohjelmat / Likes /Jyväskylän ammattikorkeakoulu
VeloFinland on pyöräliikenteen seminaari, joka tuo yhteen pyöräliikenteen edunvalvojat, kaupunkikehityksen sekä pyörämatkailun ammattilaiset, päättäjät, opiskelijat ja aktiivit. VeloFinlandissa tarjoillaan pyöräliikenteen, kaupunkisuunnittelun ja pyörämatkailun viimeisimpiä kuulumisia, tutkimustuloksia, oivalluksia ja innovaatioita. VeloFInland järjestettiin 26.-27.9. Porvoossa. Tapahtuma oli kymmenes järjestetty VeloFinland.